Paukkuu niin perkeleesti jo nyt, sotako on syttynyt ?
Tuntuu taas että näitä juhlia on yllinkyllin ja vähän päälle. Kai se sitten johtuu siitä ettei ole oikein lenkille kyennyt muutamien kävelyreissujen lisäksi starttailemaan. Ei tässä ole sentään mitään juominkeja pidetty, siitä pitää huolen antibioottikuuri. Luojan kiitos lääkekuuri loppuu heti huomenna ja sitten taas päästään kunnolla liikenteeseen - on tässä odoteltu jo tarpeeksi.
Kovat on suunnitelmat tulevalle vuodelle. Vielä kuitenkin tän vuoden puolella olis muutto edessä parin kaverin kanssa kolmioon ja totuttautuminen uuteen ympäristöön. Muutto lähemmäs opiskelijaelämän "keskusta" ja epäilyttäviä piirejä tuntuu pelottavalta. Pidetään se katse tiessä!!!
Niin niistä suunnitelmista piti kertomani. Helmikuuhun asti koutsin ohjeilla tiukkaa reeniä ja sitten pamautetaan Portugaliin viikoksi. Sen jälkeen takaisin todennäköisesti loskaisaan Suomeen ja ankara reeni taas jatkuu. Sitten kevätyönviestissä isketään niin tiukat näytöt , että paikka Tiomilasta irtoaa. Sen jälkeen millään ei olekaan väliä... vitsi vitsi.
Lähetään liikkeelle siitä että pysytään terveenä, muu on bonusta. Ja mitä uudenvuodenlupaukseen tulee, ei sellaista oikein pysty näin äkkiseltään keksimään. Noh, lupaan olla ensi kesänä paremmassa kunnossa kuin tänä kesänä. That's it
Hommat paketissa tän vuoden osalta - Kettu kuittaa
keskiviikko 30. joulukuuta 2009
maanantai 21. joulukuuta 2009
Sumussa
Looginen jatkumo toissaviikolla vaivanneeseen motivaatiopulaan on tietysti sairastelu. Ei mitään nuhaa tai pientä kuumetta , nehän on ihan nössöilyä. Kunnon tulehukset sitä pitää päälle lyyä! Tohtori Abdul Hadi-Dia luetteli sen verta monta tulehusta mitkä miulla on päällä hoonolla soomella ettei oikein mukana pysyny. Ainaki tais olla veriarvot perseellään, korvatulehus,peitteitä nielussa ja ties mitä muuta. Meikäläisen jouluherkkuja onkin nyt sitten antibiootit ja 800 mg burana nautittuna kolmesti päivässä.
Tunnollinen ihminenhän sairastaa lomalla, näin se vaan menee. Juuri silloin kun lunta olisi tarpeeksi että hiihtämään pääsisi ja aikaa olisi reenata kunnolla. Tämän sijasta nyt joutuu vaan kyttäämään telkkarista uusintoja ja kattelemaan koneelta leffoja. Kaiken lisäksi koko ajan tulee kuljettua ihan pihalla , hajuakaan mitä ympärillä tapahtuu.
Asian hyvät puolet löytyvät siitä ettei nyt ainakaan tule jouluna painonnousua eikä mässäiltyä kun juuri ja juuri pystyy pari kupillista jogurttia syömään päivässä. Ehkä tämä nyt on rangaistusta siitä etten ole ollut kiltti koko vuotta, ken tietää.
Kaikesta huolimatta , Selittelyn Mestari vetäytyy nyt joulun viettoon ja palaa asiaan joulun jälkeen.
Rauhallista Joulua!
Tunnollinen ihminenhän sairastaa lomalla, näin se vaan menee. Juuri silloin kun lunta olisi tarpeeksi että hiihtämään pääsisi ja aikaa olisi reenata kunnolla. Tämän sijasta nyt joutuu vaan kyttäämään telkkarista uusintoja ja kattelemaan koneelta leffoja. Kaiken lisäksi koko ajan tulee kuljettua ihan pihalla , hajuakaan mitä ympärillä tapahtuu.
Asian hyvät puolet löytyvät siitä ettei nyt ainakaan tule jouluna painonnousua eikä mässäiltyä kun juuri ja juuri pystyy pari kupillista jogurttia syömään päivässä. Ehkä tämä nyt on rangaistusta siitä etten ole ollut kiltti koko vuotta, ken tietää.
Kaikesta huolimatta , Selittelyn Mestari vetäytyy nyt joulun viettoon ja palaa asiaan joulun jälkeen.
Rauhallista Joulua!
tiistai 15. joulukuuta 2009
Kuukauden Wanha : 2006
Kelataan hetkeksi taaksepäin vuoteen 2006.
Ei varmaan ole mitenkään yllättää ettei tänäkään vuonna suunnistusrintamalla tapahtunut mainittavaa menestystä, mutta jotain muuta tapahtui.
Puskin nimittäin pihalle vanhalla artistinimellä omakusteen nimeltä "Ei Vastausta" joka kaikkien (ennenkaikkea allekirjoittaneen) suureksi yllätykseksi myi huikeat 300 kappaletta parissa viikossa. Jotta luku tuntuisi aidommalta , jokainen voi itse tehdä levyn ja koittaa myydä sitä - ei helppoa.
Levyn biisit olivat suureksi osin mollivoittoista räppiä ja ensimmäistä kertaa käytössä oli Kulmalan Erkan ammattitaito äänitysten osalta. Onneksi edes jollain oli ammattitaitoa hommassa mukana..
Sen pidemmittä puheitta : ensimmäistä kertaa ilmaisjakelussa
:: DaSuunta- Ei Vastausta :: LATAA
1.Hiljaisuus
2.Rakkaus Katoaa
3.3 Tarinaa
4.Pohjalla
5.Kaikki Kaatuu feat. Ronnie's Story & Sfm
6.Yksi Poika
7.Kirje
8.Vanhan Frendin Muistolle
9.Ei Khyl
10.Se Tunne
Voi niitä aikoja...
Ei varmaan ole mitenkään yllättää ettei tänäkään vuonna suunnistusrintamalla tapahtunut mainittavaa menestystä, mutta jotain muuta tapahtui.
Puskin nimittäin pihalle vanhalla artistinimellä omakusteen nimeltä "Ei Vastausta" joka kaikkien (ennenkaikkea allekirjoittaneen) suureksi yllätykseksi myi huikeat 300 kappaletta parissa viikossa. Jotta luku tuntuisi aidommalta , jokainen voi itse tehdä levyn ja koittaa myydä sitä - ei helppoa.
Levyn biisit olivat suureksi osin mollivoittoista räppiä ja ensimmäistä kertaa käytössä oli Kulmalan Erkan ammattitaito äänitysten osalta. Onneksi edes jollain oli ammattitaitoa hommassa mukana..
Sen pidemmittä puheitta : ensimmäistä kertaa ilmaisjakelussa
:: DaSuunta- Ei Vastausta :: LATAA
1.Hiljaisuus
2.Rakkaus Katoaa
3.3 Tarinaa
4.Pohjalla
5.Kaikki Kaatuu feat. Ronnie's Story & Sfm
6.Yksi Poika
7.Kirje
8.Vanhan Frendin Muistolle
9.Ei Khyl
10.Se Tunne
Voi niitä aikoja...
lauantai 12. joulukuuta 2009
Hankala Kala
On se taas perkele. Näin pitkälle päästiin harjoituskaudesta ennen ensimmäistä hankalaa vaihetta. Viimeisen viikon on reenit runtattu väkisin läpi ilman suurempaa kiinnostusta ja iloitsemista onnistumisista. Samaan aikaan on taas ajatuksiin pörrännyt miljoona muuta asiaa viemään huomiota. Tänä iltana jouduin lähestulkoon sitomaan itseni tähän tuoliin jotten suuntaisi viihteelle, joku tolkku sentäs vielä olemassa
Sitä vaan pohtii ja pohtii asioita. Yöllä on mennyt pitkälti seuraavan vuorokauden puolelle nukahtaminen ja aamulla herääminen meinannut väkisin venyä liian pitkälle. Välillä on otettu syvään henkeä jotta pysyisi ajatukset kasassa ja miltei järkkymättömänä. Alkaa pikkuhiljaa kyrsimään tälläiset olotilat ja mielialat. Pidetään ne tunteet aisoissa perkele!
Nyt on viimeiaikoina pyritty pitämään homma kuosissa suuntaamalla n.s turha aika johonkin järkevään. On luettu tenttiin kuin viimeistä päivää ja viimeistelty sanoituksia levyä varten, ei auta ei. Ensi viikolle luvatuista pakkasistakaan ei paljon ole apua, hammasta purren ovesta ulos ja silleen. Tulisipa Portugalin reissu jo nopeammin.. tai edes leiri... motivaatiopiikkiä haetaan nyt ja rajusti
Syy tähän kaikkeen ? Emmie vaan tiiä. Usein ollu näin Joulun alla hankalaa kun on mietiskellyt ja ittekseen pyöriny kämpillä. Syytä voi myös hakea ihan muualta: Sitä herkästi alkaa muistelemaan talven pimeinä iltoina kaikenlaisia menneitä asioita ja herkästi vaipuu kaihoon. Saatana tätä ihmismielen heikkoutta.
Kävin kattomassa uuen Täällä Pohjantähden Alla - leffan. Oli ku suora kopio Edwin Laineen versiosta.
Huomenna teen pitkän,vaikka väkisin
Sitä vaan pohtii ja pohtii asioita. Yöllä on mennyt pitkälti seuraavan vuorokauden puolelle nukahtaminen ja aamulla herääminen meinannut väkisin venyä liian pitkälle. Välillä on otettu syvään henkeä jotta pysyisi ajatukset kasassa ja miltei järkkymättömänä. Alkaa pikkuhiljaa kyrsimään tälläiset olotilat ja mielialat. Pidetään ne tunteet aisoissa perkele!
Nyt on viimeiaikoina pyritty pitämään homma kuosissa suuntaamalla n.s turha aika johonkin järkevään. On luettu tenttiin kuin viimeistä päivää ja viimeistelty sanoituksia levyä varten, ei auta ei. Ensi viikolle luvatuista pakkasistakaan ei paljon ole apua, hammasta purren ovesta ulos ja silleen. Tulisipa Portugalin reissu jo nopeammin.. tai edes leiri... motivaatiopiikkiä haetaan nyt ja rajusti
Syy tähän kaikkeen ? Emmie vaan tiiä. Usein ollu näin Joulun alla hankalaa kun on mietiskellyt ja ittekseen pyöriny kämpillä. Syytä voi myös hakea ihan muualta: Sitä herkästi alkaa muistelemaan talven pimeinä iltoina kaikenlaisia menneitä asioita ja herkästi vaipuu kaihoon. Saatana tätä ihmismielen heikkoutta.
Kävin kattomassa uuen Täällä Pohjantähden Alla - leffan. Oli ku suora kopio Edwin Laineen versiosta.
Huomenna teen pitkän,vaikka väkisin
sunnuntai 6. joulukuuta 2009
Betonipohkeilla onneen
Morjesta moi!
Lappeen Riennon reenikauden toinen leiri läpsyteltiin menemään Lepraattorissa viikonlopun aikana , ja mielenkiintoisesti läpsyteltiinkin. Ohjelmassa oli perjantaina yösuunnistusta muutaman vuoden takaisessa am-keskari ja -partio maastossa , lauantaina uusittu tesmolenkki ja säbää ja sunnuntaiksi sitten suunnistusvaellusta Jurkkolassa.
Perjantaina Kotkan osasto suuntasi suoraan Iitiän lavalle ja sieltä läheiseen "priimamaastoon" vääntämään yöreeniä. Heti reenin alussa tuli jo sevälki että kartta ja maasto oli kaikkea muuta kun priimaa - eipä ole vähään aikaa tuollaista shaibaa tullut tarvottua. Reeniin annettiin n.tunti aikaa ja kukaan ei suoriutunut koko radasta tuossa ajassa. Taisi olla niin että eräällä oranssien gringojen edustajalla taisi mennä yli 50 minuuttia alle kahdne kilometrin reissuun - hurjaa touhua.
Launtai-aamupäivällä oli vuorossa Hanhijärvellä uusittu tesmo (16,5 km). Fiilis ennen lähtöä oli varsin mukava, mutta jo 4 kilometrin taaperuksen jälkeen jouduin hylkäämään Juken vetämän letkan liian kovana. Pikkasen tämän jälkeen pamahti risteys josta ei kartan mukaan pitänyt mennä, mutta opastus meni sinne. Siinä tuli sitten pyörittyä ensin joku 1-2 minuuttia ja päätin kääntyä risteyksestä vittuuntuneena. Maalaistalon pihan jälkeisessä risteyksessä tuli taas venailtua saman verran kun ei vaan tiennyt minne mennä. Sepe ehti sitten paikalle ja sitten juostiinkin maalin asti, sain jopa pari minuuttia eroa vielä aikaseksi uuestaan. Aika 1.18 ja risat päälle oli paska, mutta tähän vaiheeseen miulle ihan ok ottaen huomioon nuo seisoskelut jotka verottivat 3-4 min ajasta. Kivasti selvisi illalla että oikea reitti olisi kulkenut vähän muualta ja napsittiin Sepen ja Simon kanssa n.400 metrin oiko. Tuloksiin DSQ ja VIELÄKÄÄN ei pääse riennon leirirankille mukaan. Fak tis sit.
Illalla pienessä sprintissä ja säbässä alko olemaan jo betonipohkeita väsynyttä miestä. Puoltoistatuntia siellä oltiin, ehkä tunti tehokasta tuli, kivaa oli silti.
Sunnuntai-aamuna kun heräsi Sekunda sport-maestron lukaalista oli jaloissa jäätävä olotila. Huolimatta pienistä venyttelyistä oli betonit totaalisesti iskeny. Jurkkolan palauttava suunnistusvaellus (n.2h) oli totaalisesti paikallaan. Ei muuta kun kotia kohti ja nautiskelemaan myöhästyneistä synttärikahveista ja linnan juhlien vastaanotosta telkun välityksellä (huom! nopea vilkasu) Taisin bongata Taivaisen, ittekseni kerkesin jo miettiä että mis jättää väliin pippalot reenaamisen takia, ratkaisu yllätti.
Eikä siinä vielä kaikki. Lupauduin vielä viimeviikolla huomiseen Isoympäräviestiin (RUK:n järjestämä juoksukilpailu Haminan keskustassa kaduilla) ja napsahti mukava 300 metrin ankkuriosuus. Hyvässä muistissa on viimekertainen reissu kun viimosella metrillä pamahti kaveri ohi ja maaliin tultiin neljäntenä, silloin Urheilijakoulutuksen joukkueessa. Huomenna meikäläinen tekee paluun VeVen riveihin tuon viestin muodossa. Onko paluu lopullinen ? Annanko seuralle pikkusormen ja koko ukko käsineen päivineen lähtee ? Kuka tietää.......
Lappeen Riennon reenikauden toinen leiri läpsyteltiin menemään Lepraattorissa viikonlopun aikana , ja mielenkiintoisesti läpsyteltiinkin. Ohjelmassa oli perjantaina yösuunnistusta muutaman vuoden takaisessa am-keskari ja -partio maastossa , lauantaina uusittu tesmolenkki ja säbää ja sunnuntaiksi sitten suunnistusvaellusta Jurkkolassa.
Perjantaina Kotkan osasto suuntasi suoraan Iitiän lavalle ja sieltä läheiseen "priimamaastoon" vääntämään yöreeniä. Heti reenin alussa tuli jo sevälki että kartta ja maasto oli kaikkea muuta kun priimaa - eipä ole vähään aikaa tuollaista shaibaa tullut tarvottua. Reeniin annettiin n.tunti aikaa ja kukaan ei suoriutunut koko radasta tuossa ajassa. Taisi olla niin että eräällä oranssien gringojen edustajalla taisi mennä yli 50 minuuttia alle kahdne kilometrin reissuun - hurjaa touhua.
Launtai-aamupäivällä oli vuorossa Hanhijärvellä uusittu tesmo (16,5 km). Fiilis ennen lähtöä oli varsin mukava, mutta jo 4 kilometrin taaperuksen jälkeen jouduin hylkäämään Juken vetämän letkan liian kovana. Pikkasen tämän jälkeen pamahti risteys josta ei kartan mukaan pitänyt mennä, mutta opastus meni sinne. Siinä tuli sitten pyörittyä ensin joku 1-2 minuuttia ja päätin kääntyä risteyksestä vittuuntuneena. Maalaistalon pihan jälkeisessä risteyksessä tuli taas venailtua saman verran kun ei vaan tiennyt minne mennä. Sepe ehti sitten paikalle ja sitten juostiinkin maalin asti, sain jopa pari minuuttia eroa vielä aikaseksi uuestaan. Aika 1.18 ja risat päälle oli paska, mutta tähän vaiheeseen miulle ihan ok ottaen huomioon nuo seisoskelut jotka verottivat 3-4 min ajasta. Kivasti selvisi illalla että oikea reitti olisi kulkenut vähän muualta ja napsittiin Sepen ja Simon kanssa n.400 metrin oiko. Tuloksiin DSQ ja VIELÄKÄÄN ei pääse riennon leirirankille mukaan. Fak tis sit.
Illalla pienessä sprintissä ja säbässä alko olemaan jo betonipohkeita väsynyttä miestä. Puoltoistatuntia siellä oltiin, ehkä tunti tehokasta tuli, kivaa oli silti.
Sunnuntai-aamuna kun heräsi Sekunda sport-maestron lukaalista oli jaloissa jäätävä olotila. Huolimatta pienistä venyttelyistä oli betonit totaalisesti iskeny. Jurkkolan palauttava suunnistusvaellus (n.2h) oli totaalisesti paikallaan. Ei muuta kun kotia kohti ja nautiskelemaan myöhästyneistä synttärikahveista ja linnan juhlien vastaanotosta telkun välityksellä (huom! nopea vilkasu) Taisin bongata Taivaisen, ittekseni kerkesin jo miettiä että mis jättää väliin pippalot reenaamisen takia, ratkaisu yllätti.
Eikä siinä vielä kaikki. Lupauduin vielä viimeviikolla huomiseen Isoympäräviestiin (RUK:n järjestämä juoksukilpailu Haminan keskustassa kaduilla) ja napsahti mukava 300 metrin ankkuriosuus. Hyvässä muistissa on viimekertainen reissu kun viimosella metrillä pamahti kaveri ohi ja maaliin tultiin neljäntenä, silloin Urheilijakoulutuksen joukkueessa. Huomenna meikäläinen tekee paluun VeVen riveihin tuon viestin muodossa. Onko paluu lopullinen ? Annanko seuralle pikkusormen ja koko ukko käsineen päivineen lähtee ? Kuka tietää.......
sunnuntai 29. marraskuuta 2009
Taatusti Lepposaa
Kävi taas niin jännästi et 3 päivän Kotkassa oleskulen jälkeen alko ahistaa sen verta runsaasti, että piti vaihtaa maisemaa. Tällä kertaa suuntana oli Turun yo-kylä ja Svedu Väisäsen luksuskämppä.
Torstaina aloteltiin illalla Ilmarisista yöreenillä ja minimaalisilla virheillä. Tosin Olli oli tarjoillu sen verta vanhoja karttoja ettei kaikki ihan kohillaa ollu, eipä siitä nii väliä. Perjantaina nykästii pitkä Parman hiihtomajalta ja illal ´03 varsinais-suomen viestin radalla yötä. Lauantaina käytiin viel herkuttelees Rymättylässä muutaman vuoden takasella keskari sm-kartalla. Ois sitä kai voinu huonomminki viikonloppua viettää.
Reissussa suurimman huomion saavutti tuo aina yhtä ihana toinen kotimainen kielemme. Käytiin nääs pyörähtääs jossain Åbo akademin systeemeissä ja mie tunsin oloni erittäin ulkopuoliseks, toisaalta paremman väen meno kiinnosta niin hirveästi kuitenkaa, että loppupeleissä on ihan sama ymmärsikö vai ei. Sentään Patu piti pintansa ja puhu Suomea aina kun meikäläinen oli läsnä, pisteet siitä.
Piti käyä äännittääs - ei käyty. Vakiomestaan ei päästy, joten sovittiin että mentäis kaverin duunipaikalle hoitaan äänitykset. Vilkasu mikkisalkkuun ja homma oli selvä. Tais olla jossain 60-80 kilsan päässä mikki eikä sitä kukaan sit jaksanu hakemaan lähtä. Tammikuussa sitte uus yritys. Että sellanen reissu
Kotkassakin tapahtuu muutoksia. Napattiin parin kaverin kanssa kämppä Koskighetosta ja muutto ois Tammikuussa. Pääsee täältä kylmästä ja paskasesta pois , kaikki muu on plussaa.
Ens viikol pukkais taas leiriä!
Torstaina aloteltiin illalla Ilmarisista yöreenillä ja minimaalisilla virheillä. Tosin Olli oli tarjoillu sen verta vanhoja karttoja ettei kaikki ihan kohillaa ollu, eipä siitä nii väliä. Perjantaina nykästii pitkä Parman hiihtomajalta ja illal ´03 varsinais-suomen viestin radalla yötä. Lauantaina käytiin viel herkuttelees Rymättylässä muutaman vuoden takasella keskari sm-kartalla. Ois sitä kai voinu huonomminki viikonloppua viettää.
Reissussa suurimman huomion saavutti tuo aina yhtä ihana toinen kotimainen kielemme. Käytiin nääs pyörähtääs jossain Åbo akademin systeemeissä ja mie tunsin oloni erittäin ulkopuoliseks, toisaalta paremman väen meno kiinnosta niin hirveästi kuitenkaa, että loppupeleissä on ihan sama ymmärsikö vai ei. Sentään Patu piti pintansa ja puhu Suomea aina kun meikäläinen oli läsnä, pisteet siitä.
Piti käyä äännittääs - ei käyty. Vakiomestaan ei päästy, joten sovittiin että mentäis kaverin duunipaikalle hoitaan äänitykset. Vilkasu mikkisalkkuun ja homma oli selvä. Tais olla jossain 60-80 kilsan päässä mikki eikä sitä kukaan sit jaksanu hakemaan lähtä. Tammikuussa sitte uus yritys. Että sellanen reissu
Kotkassakin tapahtuu muutoksia. Napattiin parin kaverin kanssa kämppä Koskighetosta ja muutto ois Tammikuussa. Pääsee täältä kylmästä ja paskasesta pois , kaikki muu on plussaa.
Ens viikol pukkais taas leiriä!
sunnuntai 22. marraskuuta 2009
Elämää Suurempi
Nyt on käyny niinkin ikävästi , että toista kertaa blogin historiassa joutuu sensuuri iskemään kyntensä reissutarinaan - oli nimittäin sen verta hurjaa settiä.
Perjantaina ku startattii Kotkasta oli keli jo enteilevän perseestä. Koko matkan tuli vettä ku esterin perseestä ja mukavasti auton valot ei toiminu oikein täydellä teholla. Pimeessä oli kiva ajelehtia Tampereelle. Käytiin siinä sitten illalla lähestulkoon koko joukkueen voimalla alepubissa katsastamassa halvat juomat, ja osalla saattoi jopa rojauttaa kännin puolelle - itse olin tietysti managerimaisen kieltäytyväinen.
Lauantain aamulla herätys Seppo nolla nolla , aamupala huivii ja asemalt napsii Eero kyytii. Alko ressiki jo helpottaa ku ties koko joukkueen olevan mestoilla ja lähestulkoon rapulattomissa olotiloissa. Taas kerran pelisysteemi loisti järkevyydellään, eka peli oli merkattu alkavaks 9.15 ja seuraava sit 12.45 - hyvänkuulosta shittiä. Märsky kaatu selkeesti vaikka vaan maalin erolla. Puusilmänen tuomari yritti ryssiä senki voiton , mutta siinä onnistumatta.
Toinen matsi Helteriä vastaan oli sit jotain ihan muuta. Hirveetä painimista ja sikailua sai käyttää, ja tuomarin linja meni kokoajan vaan kohti häränpersettä. Viimosella sekunnilla nuo perkeleet teki voittomaalin ja sekös otti pattii nii helvatisti. Kolmannesta matsista AJO:a vastaan vaadittiin vähintään tasapeli, mutta taas kerran ystävämme herra tuomari kentältä 1 (terveisiä vaan) onnistu kattelemaan rilliensä takaa aika kivasti pieleen. Onhase ihan kiva että vastustajan alin pelaaja seisoo koko pelin ajan n.s kielletyllä alueella ilman mitään puuttumista. Maalin tappio ja setitys saattoi alkaa.
Nykästiin siinä sitten rehellisesti viinat päähän. Suurella rahalla ja panostuksella kasattu joukkue tipahti aivan liian aikaseen ja muutenkin ei ollu nättiä meininki. Raivo ja pettymys kuitenki ehti laantua mukavasti siihen mennessä kun teekkarisaunalle eksyttiin. Siel oli sit aika perussetti : Lahtari toimi siivoojatätinä, Kalubraali pamahti paikalle kuin tyhjästä ja kovia puheita tuli sieltä sun täältä. Ainakin yksi suullinen seurasiirtosopimuskin tuli tehtyä, mutta ei siitä sen enempää sensuuriin vedoten. Syyllinen tietää kyllä itse. Jännästi yhtäkkiä pamahti joku deltan jantteri puhumaan leiristä ajalta kivimiekka ja nakkisoppa eli jotain 7-8 vuotta sitten olleesta Haldenin leiristä. Mie tollasia voi muistaa perkele.
Ilta jatku mukavasti teekkarisaunalta Huumaan missä havaittiin eräillä henkilöillä aikamoista säätämistä, jotkut oli humaltuneita - toiset enemmän ja toiset vähemmän.
Joskus 1-2 maissa nappasin bussin hotellille ja heräilin kivasti iloiseen sunnuntaipäivään tossa 5 tuntia sitten. Olo on raikas, erittäin.
Tän vuoden reissun plussat ja miinukset:
+ Huhtanen ei tänä vuonna päässy ahmimaan meikän eväitä
+ Heräsin just sieltä mistä pitikin
+ Oli jopa mukavaa illanviettoa
- Erittäin paska tuomari
- Ei tarpeeksi maaleja
- Helvetti et Tampereelt on kiva ajella sunnuntaina himaa
Ei vaan, oltiin huonoja. That's it
Perjantaina ku startattii Kotkasta oli keli jo enteilevän perseestä. Koko matkan tuli vettä ku esterin perseestä ja mukavasti auton valot ei toiminu oikein täydellä teholla. Pimeessä oli kiva ajelehtia Tampereelle. Käytiin siinä sitten illalla lähestulkoon koko joukkueen voimalla alepubissa katsastamassa halvat juomat, ja osalla saattoi jopa rojauttaa kännin puolelle - itse olin tietysti managerimaisen kieltäytyväinen.
Lauantain aamulla herätys Seppo nolla nolla , aamupala huivii ja asemalt napsii Eero kyytii. Alko ressiki jo helpottaa ku ties koko joukkueen olevan mestoilla ja lähestulkoon rapulattomissa olotiloissa. Taas kerran pelisysteemi loisti järkevyydellään, eka peli oli merkattu alkavaks 9.15 ja seuraava sit 12.45 - hyvänkuulosta shittiä. Märsky kaatu selkeesti vaikka vaan maalin erolla. Puusilmänen tuomari yritti ryssiä senki voiton , mutta siinä onnistumatta.
Toinen matsi Helteriä vastaan oli sit jotain ihan muuta. Hirveetä painimista ja sikailua sai käyttää, ja tuomarin linja meni kokoajan vaan kohti häränpersettä. Viimosella sekunnilla nuo perkeleet teki voittomaalin ja sekös otti pattii nii helvatisti. Kolmannesta matsista AJO:a vastaan vaadittiin vähintään tasapeli, mutta taas kerran ystävämme herra tuomari kentältä 1 (terveisiä vaan) onnistu kattelemaan rilliensä takaa aika kivasti pieleen. Onhase ihan kiva että vastustajan alin pelaaja seisoo koko pelin ajan n.s kielletyllä alueella ilman mitään puuttumista. Maalin tappio ja setitys saattoi alkaa.
Nykästiin siinä sitten rehellisesti viinat päähän. Suurella rahalla ja panostuksella kasattu joukkue tipahti aivan liian aikaseen ja muutenkin ei ollu nättiä meininki. Raivo ja pettymys kuitenki ehti laantua mukavasti siihen mennessä kun teekkarisaunalle eksyttiin. Siel oli sit aika perussetti : Lahtari toimi siivoojatätinä, Kalubraali pamahti paikalle kuin tyhjästä ja kovia puheita tuli sieltä sun täältä. Ainakin yksi suullinen seurasiirtosopimuskin tuli tehtyä, mutta ei siitä sen enempää sensuuriin vedoten. Syyllinen tietää kyllä itse. Jännästi yhtäkkiä pamahti joku deltan jantteri puhumaan leiristä ajalta kivimiekka ja nakkisoppa eli jotain 7-8 vuotta sitten olleesta Haldenin leiristä. Mie tollasia voi muistaa perkele.
Ilta jatku mukavasti teekkarisaunalta Huumaan missä havaittiin eräillä henkilöillä aikamoista säätämistä, jotkut oli humaltuneita - toiset enemmän ja toiset vähemmän.
Joskus 1-2 maissa nappasin bussin hotellille ja heräilin kivasti iloiseen sunnuntaipäivään tossa 5 tuntia sitten. Olo on raikas, erittäin.
Tän vuoden reissun plussat ja miinukset:
+ Huhtanen ei tänä vuonna päässy ahmimaan meikän eväitä
+ Heräsin just sieltä mistä pitikin
+ Oli jopa mukavaa illanviettoa
- Erittäin paska tuomari
- Ei tarpeeksi maaleja
- Helvetti et Tampereelt on kiva ajella sunnuntaina himaa
Ei vaan, oltiin huonoja. That's it
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)