Istuskelen läppärin ääressä ja silmäilen uutisotsikoita. "Oulussa sitä ja Oulussa tätä" "MIKÄ MEITÄ VAIVAA". Meitä, tai ainakin minua vaivaa armoton turhuus ja vitutus. Kai sitä olisi pitänyt viisaiden miesten sanoja kuunnella ja mennä sinne armeijaan kesällä. Toisaalta, jos näin olisin tehnyt voisin maata varuskuntasairaalassa Patun tavoin keuhkokuumeessa - on taas vaikeaa. Ei sitä olisi vielä kesäkuussa lakin juuri päähänsä painaneena luullut joskus kaipaavansa tuota koululaitoksista jalointa - lukiota, jollakin oudolla tavalla. PeNiksen kemian oppitunteja, joilla lähinnä vedin hirsiä,kaipaan niitäkin. Samoin vanhan kunnon Villi-Rennyn psykologian pohdintoja, perkele,nuo kolme vuotta menivät aivan liian nopiaan.
Tyhjä GEEIIÄN - tölkki tuijottaa minua yläoikealta. Hymy palaa kasvoilleni kun muistelen sitä iltaa Kotkalaisessa ravintolassa. Harvoin sitä kauniit naiset tulevat pöydälle naaman eteen takapuolta heiluttelemaan, silloin tulivat. Kuulokkeet tölkin ympärillä kertovat ilmeisen huuruisista tekstityssessioista, kai sitä pitäisi Åboon vaivautua tämän vuosituhannen aikana vielä tekemään sitä histuuriaa, jos vain olisi rahaa ja aikaa ja kaunis ääni. Ruotilan lahja suunnistusmaailmalle soittaa ja pyytää lenkille, ei irtoa aamuisen lähes kaksituntisen rutistuksen jälkeen. Tällä viikolla on menty hyvin, olisi menty paremminkin jossei Sepi olisi maanantaina pyytänyt salille sulkapalloa mättämään, selkähän siinä meni näin vanhalla miehellä.
Lattialla on karttoja levällään. Pitäisi kansioihin saada nuo pyhistä pyhimmät tältä ja viime kaudelta, kai sitä on saanut laiskuuden lahjan syntyessään. Huomenna pitäisi painua nykyisen kotiseurani kotikylään viikonlopun viettoon. Armotonta Yötä perjantaina, lauantaina jonkilaista skabaa ilmeisesti ja sunnuntaista ei voi tietää, riippuu missä kunnossa sitä on päättäjäisten jäljiltä. Aika vähenee, reilu pari kuuta ja sitä tanssitaan vihreissä hilipatihippaa kuusten ympärillä lelun metsissä. Jos tanssitaan, se nyt rippuu dr. sykeröstä aika pitkälle. Jos vaikka korvien lisäksi olisi päässä vikaa, taino mitä tässä kiertelemään, onhan siellä.
Reenimotivaatio on korkialla. Kai tuo Armenian läheisyys vaikuttaa näin positiivisesti juoksemishaluihin, muita haluja se rajoittaa lähinnä. Koko kesä vaellettiin sen verran synkillä hautuumailla lippuja etsiessä , että lupasin itelleni ens kauella alistaa, ees vaikka Patun ja Aaron, ees joskus. Ainii, näillä näkymin pitäis sitä vielä marraskuussa käydä keparDi:n säbäturnauksessa säätämässä. Maalitykin maine vehkalahden säbävuorosta ei kaahiasti paina näissä kekkereissä. On sen verran kovaa porukkaa, meirän tiimissä siis.
Muttajoo, katellaan tuossa myöhemmin vähän lisää kaikenlaista. Kun kerran miun blogi on niin paska.
torstai 30. lokakuuta 2008
perjantai 24. lokakuuta 2008
sunnuntai 19. lokakuuta 2008
Haulikolla loppuun
Huolimatta suhteellisen mauttomasta otsikosta nyt ollaan ihan asialla liikkeellä. Itselleni perinteinen kauden päätös skabailtiin eilen Halikko-viestin merkeissä jossain päin varsinais-suomea. Kisaan lähdettiin mannan jälkeisen masennuksen vielä vallitessa takaraivossa, mutta heti päästessäni kirmaamaan mutaista syyslaidunta kohti k-pistettä oli tosi kyseessä. 4 osuudella, kolamiehen paikalla oli suhteellisen stressitöntä juosta ja sieltä loksahtikin kauden puhtain suoritus. Juoksuvauhdista ei kai tarvitse mitään sanoa taaskaan, otin tarkoituksellaan vauhdista pois niin paljon että rastit varmasti löytyivät. Ohjeistuksenani "tytöille ei hävitä" (tarkoittaen saman joukkueen 4:nnen ja 14:sta osuuden juoksijoita) saavutin 3,4 kilometrin radalla ruman ajan 27.43.
Tiukallehan tuo veti, sillä 14 osuuden ulkomaalaisvahvistuksemme kärsi vain sekunnin tappion. Joukkueen lopullinen sijoitus 34 on hyvä kun otetaan huomioon pienet vaikeudet joukkueen kasaamiseksi.
------- KAUSI OHI------
Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolen ?
Tälläisen kysymyksen heitti R Ratilainen Mannan lähtöpuomilla. Vastausta oli vaikea rakennella silloin, mutta nyt kun miettii niin perkele tottakai se on. Vuosi riennossa on tuonut paljon kokemusta lisää suurviesteistä, tiukkoja battleja masanderin ottaessa takkiin riimien saralla,paskoja suorituksia henkilökohtaisissa kilpailuissa sekä loistavan seurahengen ja ilmapiirin. Erään suurseuran (mainitsematta vehkalahtea) henkilöt ovat läpi kauden arvostelleet ratkaisua vaihtaa seuraan jossa kuulemma "oppii vain juomaan rähinäviinaa", paskat.
Vehkalahdella motivaatio olisi kuihtunut kasaan ja selät kääntyilleet huonojen suoritusten myötä, mutta onneksi Riennossa välitetään myös muustakin kun totaalisesta menestyksestä.
Toisaalta, olen kyllä ollut koko kesän niin sysipaska ettei välttämättä olisi hymyilyyn paljoa varaa. Noh, ensi vuonna sitten isketään ja lujaa. Sovittiin tossa että jokainen reenaa hyvin ja oikein koko talven ja keväällä nälkäinen ja laihtunut suunnistajaryhmä teke tuhoisaa jälkeä. Pitäisi vielä pyrkiä nuorisomenestykseen mukaan kerran pojat tällä kaudella tekivät hienoa työtä. Mooselle 2 plakua, Aarolle ja Saygonille 1 ei ole huono suoritus lainkaan. Nyt vaan raivataan esteet pois tieltä eikä lähdetä nöyristelemään muiden edessä. Meistä(Teistä) kuullaan vielä!
-Uhoten ja uhkuen kauden 2008 puolesta Haminassa 19.10
T.Väisänen
Tiukallehan tuo veti, sillä 14 osuuden ulkomaalaisvahvistuksemme kärsi vain sekunnin tappion. Joukkueen lopullinen sijoitus 34 on hyvä kun otetaan huomioon pienet vaikeudet joukkueen kasaamiseksi.
------- KAUSI OHI------
Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolen ?
Tälläisen kysymyksen heitti R Ratilainen Mannan lähtöpuomilla. Vastausta oli vaikea rakennella silloin, mutta nyt kun miettii niin perkele tottakai se on. Vuosi riennossa on tuonut paljon kokemusta lisää suurviesteistä, tiukkoja battleja masanderin ottaessa takkiin riimien saralla,paskoja suorituksia henkilökohtaisissa kilpailuissa sekä loistavan seurahengen ja ilmapiirin. Erään suurseuran (mainitsematta vehkalahtea) henkilöt ovat läpi kauden arvostelleet ratkaisua vaihtaa seuraan jossa kuulemma "oppii vain juomaan rähinäviinaa", paskat.
Vehkalahdella motivaatio olisi kuihtunut kasaan ja selät kääntyilleet huonojen suoritusten myötä, mutta onneksi Riennossa välitetään myös muustakin kun totaalisesta menestyksestä.
Toisaalta, olen kyllä ollut koko kesän niin sysipaska ettei välttämättä olisi hymyilyyn paljoa varaa. Noh, ensi vuonna sitten isketään ja lujaa. Sovittiin tossa että jokainen reenaa hyvin ja oikein koko talven ja keväällä nälkäinen ja laihtunut suunnistajaryhmä teke tuhoisaa jälkeä. Pitäisi vielä pyrkiä nuorisomenestykseen mukaan kerran pojat tällä kaudella tekivät hienoa työtä. Mooselle 2 plakua, Aarolle ja Saygonille 1 ei ole huono suoritus lainkaan. Nyt vaan raivataan esteet pois tieltä eikä lähdetä nöyristelemään muiden edessä. Meistä(Teistä) kuullaan vielä!
-Uhoten ja uhkuen kauden 2008 puolesta Haminassa 19.10
T.Väisänen
maanantai 13. lokakuuta 2008
Monkey Business
Hopedi hop.
25-Manna takana. Perusreissu. Sijoitus 65 on joukkueen osalta onnistunut.
Omaa suoritusta ja koko reissun onnistumista omalta osalta voi kuvata parhaiten seuraavalla otoksella:
25-Manna takana. Perusreissu. Sijoitus 65 on joukkueen osalta onnistunut.
Omaa suoritusta ja koko reissun onnistumista omalta osalta voi kuvata parhaiten seuraavalla otoksella:
maanantai 6. lokakuuta 2008
Mannavelliä
Lauantaina olisi taas sen aika. Vuotuiset hylkäyskarnevaalit eli tuttavallisemmin 25-Manna Ruotsissa. Minulle manna on merkinnyt aina kauden lähestymistä loppupistettään ja piristävää kisamatkaa syksyn saapuessa. Kolme kertaa omien laskujen mukaan olen mannassa päässyt tykittämään.
2005 en ollut edes ilmottaunut koko tapahtumaan lähtijäksi, mutta viikkoa ennen Jore soitti ja kysyi kiinnostaisiko reissu. Kyllähän se kiinnosti, tosin kuten Joren tapaahn kuuluu, sain vasta bussissa tietää juoksevani RaKaS/JuVu/LuuRa/VeVe yhdistelmässä jossa mie olin se Veveläinen.. Oli se hieno reissu, tosin taas kukaan ei muistanut kertoa 16 sarjalaiselle juniorille avokallioiden puuttumista kartasta, tulipahan turha virhe sen takia. Silloin kuitenkin juoksu kulki jotenkuten loppupeleissä. Moosen ja Aaron taisin voittaa osuusajoissa, Saigonille tuli takkiin, on se kova.
2006 oli sitten vuorossa VeVessä puhtaasti pyyhälletty skaba. Taidettiin olla siinä 10 sakin tienoilla muistaakseni, kunnes papoille kävi todella ohraisesti ja sijoitus tippui pahasti. Eihän sieltä noustu lopulta enää taisteluun palkinnoista. Taisi olla 7.s osuus tuolloin. Heinolan Arska sai ennen ykköstä kiinni ja kyyditti jonkin verran rasteille. Lopulta kävi kuitenkin niin että Arska pummasi omaa rastiaan ja meikäläinen pääsi menemään menojaan. Loppusijoitusta en muista, voisihan sen tarkistaa nopeasti mutta eipä jaksa'
2007 oli näillä näkyminen toistaiseksi viimeinen manna VeVessä, mutta kuten taida olla sanonut pariinkin otteeseen ,palaan kyllä ajan kanssa seuraan, haluttiin sitä tai ei. Silloin tykitettiin 7 osuutta taas muistaakseni. Järjestys taisi olla : meikäläinen, Arska,Ala-Nissi ja Liuha. Maalissa tilanne oli sitten ihan eri, juuri ja juuri ennen veristä Ronttia pääsin vaihtoon livahtamaan. Loppusijoitusta en taas muista, enkä sitäkään kävikö jossain vaiheessa ohraisesti vai miten tulos ei ollut mikään häikäisevä.
Tämän vuoden ennuste on seuraavanlainen :
Joukkueita hylätään samaan tahtiin kuin edellisvuonna. VeVe tulee olemaan 10 parhaan joukossa, sillä allekirjoittanut ei ole hidastamassa viestin etenemistä suunnattomasti. Juosta täytyy tänäkin vuonna, tavoiteajat osuuksille suhteellisen hurjat. Entäs LappRi ? Aika kevyesti voisi veikata sijoituksen parantuvan lähtönumerosta 200. Kuitenkin siihen on syynä edellisvuoden hylkäys. Veikkaisin tässä pienellä taustatutkimuksella sijoituksen pyörivän siinä 35-40. Voi olla yläkanttiinkin, en mene vannomaan. Voittajasta en sano mitään, ei noista ruotsalaista tiedä. KR voipi olla kova. Haaska ankkurina voi tehdä kovaa jälkeä MC esitysten jälkeen, paha sanoa. Sen mie tiiän suhteellisen varmasti että jotenkin näin : Ruissalo-Taavetti-Turku-Tukholma-Turku-Taavetti-Ruissalo. Silja line perinteisesti. Jos näette käytävillä notkumassa kannattaa varoa,baaritiskillä saa tulla puhumaan,omalla vastuulla. Kiitos
Sitten vielä vähän taustatietoa kun jotkut ovat blogia kommentoidessaan sekoittaneet asioita.
FAKTAT
Blogin Kirjoittaja : Tero Väisänen, tunnettu myös musiikkipiireissä nimillä DaSuunta ja Reklama
Ikä : 19
Seurat : 1993-2007 Vehkalahden Veikot. 2008 Lappeen Riento
Sivilisääty : sinkku
Asuinpaikka : Ruissalo,Hamina (Vehkalahti)
Ammatti/Opiskelu : Sekatyöläinen eli paskapalkkainen varamies , Ylioppilas 2008, tuleva varusmies
Sähköposti/Palautelaatikko : DaSuunta@gmail.com
Eiköhän tästä nyt luulisi tajuavan, hitaammatkin.
2005 en ollut edes ilmottaunut koko tapahtumaan lähtijäksi, mutta viikkoa ennen Jore soitti ja kysyi kiinnostaisiko reissu. Kyllähän se kiinnosti, tosin kuten Joren tapaahn kuuluu, sain vasta bussissa tietää juoksevani RaKaS/JuVu/LuuRa/VeVe yhdistelmässä jossa mie olin se Veveläinen.. Oli se hieno reissu, tosin taas kukaan ei muistanut kertoa 16 sarjalaiselle juniorille avokallioiden puuttumista kartasta, tulipahan turha virhe sen takia. Silloin kuitenkin juoksu kulki jotenkuten loppupeleissä. Moosen ja Aaron taisin voittaa osuusajoissa, Saigonille tuli takkiin, on se kova.
2006 oli sitten vuorossa VeVessä puhtaasti pyyhälletty skaba. Taidettiin olla siinä 10 sakin tienoilla muistaakseni, kunnes papoille kävi todella ohraisesti ja sijoitus tippui pahasti. Eihän sieltä noustu lopulta enää taisteluun palkinnoista. Taisi olla 7.s osuus tuolloin. Heinolan Arska sai ennen ykköstä kiinni ja kyyditti jonkin verran rasteille. Lopulta kävi kuitenkin niin että Arska pummasi omaa rastiaan ja meikäläinen pääsi menemään menojaan. Loppusijoitusta en muista, voisihan sen tarkistaa nopeasti mutta eipä jaksa'
2007 oli näillä näkyminen toistaiseksi viimeinen manna VeVessä, mutta kuten taida olla sanonut pariinkin otteeseen ,palaan kyllä ajan kanssa seuraan, haluttiin sitä tai ei. Silloin tykitettiin 7 osuutta taas muistaakseni. Järjestys taisi olla : meikäläinen, Arska,Ala-Nissi ja Liuha. Maalissa tilanne oli sitten ihan eri, juuri ja juuri ennen veristä Ronttia pääsin vaihtoon livahtamaan. Loppusijoitusta en taas muista, enkä sitäkään kävikö jossain vaiheessa ohraisesti vai miten tulos ei ollut mikään häikäisevä.
Tämän vuoden ennuste on seuraavanlainen :
Joukkueita hylätään samaan tahtiin kuin edellisvuonna. VeVe tulee olemaan 10 parhaan joukossa, sillä allekirjoittanut ei ole hidastamassa viestin etenemistä suunnattomasti. Juosta täytyy tänäkin vuonna, tavoiteajat osuuksille suhteellisen hurjat. Entäs LappRi ? Aika kevyesti voisi veikata sijoituksen parantuvan lähtönumerosta 200. Kuitenkin siihen on syynä edellisvuoden hylkäys. Veikkaisin tässä pienellä taustatutkimuksella sijoituksen pyörivän siinä 35-40. Voi olla yläkanttiinkin, en mene vannomaan. Voittajasta en sano mitään, ei noista ruotsalaista tiedä. KR voipi olla kova. Haaska ankkurina voi tehdä kovaa jälkeä MC esitysten jälkeen, paha sanoa. Sen mie tiiän suhteellisen varmasti että jotenkin näin : Ruissalo-Taavetti-Turku-Tukholma-Turku-Taavetti-Ruissalo. Silja line perinteisesti. Jos näette käytävillä notkumassa kannattaa varoa,baaritiskillä saa tulla puhumaan,omalla vastuulla. Kiitos
Sitten vielä vähän taustatietoa kun jotkut ovat blogia kommentoidessaan sekoittaneet asioita.
FAKTAT
Blogin Kirjoittaja : Tero Väisänen, tunnettu myös musiikkipiireissä nimillä DaSuunta ja Reklama
Ikä : 19
Seurat : 1993-2007 Vehkalahden Veikot. 2008 Lappeen Riento
Sivilisääty : sinkku
Asuinpaikka : Ruissalo,Hamina (Vehkalahti)
Ammatti/Opiskelu : Sekatyöläinen eli paskapalkkainen varamies , Ylioppilas 2008, tuleva varusmies
Sähköposti/Palautelaatikko : DaSuunta@gmail.com
Eiköhän tästä nyt luulisi tajuavan, hitaammatkin.
maanantai 29. syyskuuta 2008
Mainettaan Parempi
Joskus kesällä tuli sovittua Tallinnan reissusta, mikäli eräs kaverini pääsisi opiskelemaan yliopistoon suuresti ihannoimiaan suomalais-ugrilaisia kieliä, tai jotain vastaavaa. Taisi olla sama reissu missä lupailin lähteä keikalle, jep ei voi muistaa kun taisi tuo happi olla varsin mehevä.
Perjantai-iltana katselen Helsingin rautatieaseman edustalla kulkevaa ihmismassaa. Kaikilla tuntuu olevan kiire johonkin. Minullakin on hieman, sillä kello on 19.30 ja laivan lähtöön on enään puolisen tuntia. Äijiä ei näy missään. Lopulta aseman syövereistä saapuvat ystäväni, pitkätukkainen black metal bändin laulaja ja hc teknodiggari( joka muuten pukeutuu aina pikkutakkiin tai puvuntakkiin). Kiire on epäinhimillinen, joten joudumme turvautumaan aina niin loistavaan taksivaihtoehtoon. 10 euroa rautatieasemalta terminaalille, rosvousta sanon ma.
Terminaalissa vaikeudet jatkuvat, ikäänkuin jokin ylempi taho ei tahtoisi meidän lähtevän reissuun. Lippumme ovat kuulemma peruttu, maksua ei muka ole tullut. Ei auta kun neuvotella hieman ja maksaa käteisellä koko paska pois alta. Linda Line rules todellakin. Tallinnassa on jo pimeää kun viimein pääsemme perille, ja huolimatta loistavista kartanlukutaidoistani, päätämme yhteistuumin ottaa taksi viemään meidät hostelliimme Marine Keskukseen. Saavumme epämääräisen näköiseen mestaan, jossa valot ovat poissa eikä ketään näy sisällä. Hetken ovikelloa rämpyteltyämme oven tulee avaamaan venäjää puhuva vanhempi rouvashenkilö, joka selkeästi joko ei osaa tai yksinkertaisesti ei halua puhua mitään muuta kieltä. Vaikeuksien kautta viimein saamme hänet tietoiseksi varauksestamme ja hän vaatii etukäteen maksua. Internetissä hinnaksi ilmoitettiin 60€ kahdelta yöltä, eli näpsäkästi 20 eemeliä per nassu. Noh, paikanpäällä hinta onkin muuttunut 78 €, syystä jota koskaan emme kielimuurin vuoksi saa tietää.
Pääsemme kuitenkin huoneeseemme, jossa ei ole peittoja, pelkät lakanat, lattiaakin kovemmat patjat ja tyynyt sekä televisio josta näkyy ylen kanavien lisäksi vain venäjänkielistä ohjelmaa. Hyvältä näyttää. Lähdemme viettämään iltaa kaupungille syöden kiinalaisessa ravintolassa, sekä ottaen yhdet harmaat muiden porojen suosimassa pubissa. Huom! mestassa oli käynnissä paikallinen valojen yö, nopeasti suomennettuna. Hieno tunnelma koko vanhassa kaupungissa.
Lauantai-aamu. Joka paikkaa särkee erittäin huonosti nukutun yön jälkeen. Huomaan vanhan vaivan, pyörrytyksen palanneen vuosien tauon jälkeen. Olo on pahempi kuin tuhat krapulaa iskettynä samaan aikaan. Kokeilen niskojani ja huomaan niiden olevan puhtaasti betonia. Hieno alku mahtavalle reissulle. Onneksi lähikaupan leipomukset aamupalaksi pelastavat sen verran tunnelmaa että kykenemme lähtemään katselemaan Tallinnan nähtävyyksiä, ja niitä riittää. 7 tuntia kiertelemme kaikenmaailma
n kirkot ja museot ja krääsämyymälät. Ostan paidan jossa Lenin näyttää keskisormea , tekstinä "rEvolution", on se hieno. Syömme perinteisessä virolaisessa ravintolassa. Tilaan porsaankyljystä ja paistettuja perunoita. Hinta 7 € . Hitto että on hyvää muuten, 10 % tippi on todellakin ansaittu. hoh . Illalla on taas aika lähteä kiertelemään Tallinan pubeja. Paikkojen kunniaksi voisin sanoa, että kaikissa harmaana tarjoillaan Ale coqia, ei mitään hatwallin tai sinebrykoffin paskaa, hintakin siellä kahden ja kolmen euron paikkeilla. Ei paha. Eniten vituttaa perusporojen känninen sekoilu ja taistelu, nolottaa maanmiesten puolesta. Hoen itsekseni "en ole suomesta " "en ole suomesta"...
Loppuillasta oma seurue on siinä hapessa että päätän siirtyä yksinäni seikkailemaan Tallinnan yöhön. Kuljeskelen katuja ja tsekkailen yökerhoja. Parissa käväisen sisälläkin, mutta musiikki ei oikein nappaa. Fiilis on pääasia kuitenki vaikka kaikennököistä voisi sattua. Tämä saa mieleni paremmaksi, ehkei eteläisen naapurimaamme pääkaupunki ole sittenkään niin pahamaineinen räkälä kun olen luullut..
Sunnuntai-aamulla herään taas samaan mukavaan pyörrytystilaan. Toisilla on suhteellisen ankara darra kehissä, pois se minusta. Olo on hyvä, siihen asti kunnes hostellin työtekijä pamahtaa ovelle ja ilmoittaa checkoutin olevan klo 11. Kello on tässä vaiheessa 10.59... Nopeasti kamat kasaan ja ulos läävästä. Paikallisen marketin edustalle vetämään aamupalaa. klo 12.50 tulee tekstiviesti linda lineltä "Kaikki tämän päivän laivavuorot on peruttu, ottakaa yhteyttä asiakaspalveluumme" .. Jumankekka, nyt vasta hyvän heitti. Koitamme tunnin aikana soittaa 20 kertaa kyseiseen asiakaspalveluun saamatta kertaakaan yhteyttä. Samaan aikaan siirrymme kohti Linnahallin terminaalia. Terminaalissa sitten alkaa taistelu Suomeen pääsystä. Eukko tiskillä ehdottaa vielä päiväksi Viroon jäämistä, mutta ilman majapaikkaa ja rahavarojen päästyä ehtymään vaatimalla vaadimme Suomeen pääsyä. Lopulta saamme muutettua ILMAISEKSI lippumme superseacat alukseen, tosin alus lähtee klo 14. 10 minuuttia aikaa. Taksi alle ja toiseen terminaaliin vauhdilla lähtöselvityksen kautta laivaan. 100 minuuttia ja Helsingin näkymät avautuvat jälleen matkaajille. Pummilla sporalla ja metrolla Sörnäisiin, hyppään rakkaan Mazdani rattiin ja pääsen aloittamaan matkan kohti tuttua ja turvallista Haminaa.
Mitä tästä opimme.
-Tallinna on hieno kaupunki, upeita nähtävyyksiä.
-Ruoka ja juoma ovat hyvää ja halpaa
-Ei kerjäläisiä, taskuvarkaita ainakaan näkyvillä paikoilla.
-EI koskaan enään Marine Keskukseen Hostelliin.
-Haminassa on kiva asua.
Ainiin, tänään pääsi tekemään oikeasti lenkin. Puoltoista juhania reipasta tuntui jopa kohtalaiselta. Ehkä mie sitten mannassa näytän närhen pallit ja sillai, ehkä en. 7 osuutta lykkää, toivottavasti ensimmäisen juoksijan paikkaa niin on stressitöntä.
Se on moro
Perjantai-iltana katselen Helsingin rautatieaseman edustalla kulkevaa ihmismassaa. Kaikilla tuntuu olevan kiire johonkin. Minullakin on hieman, sillä kello on 19.30 ja laivan lähtöön on enään puolisen tuntia. Äijiä ei näy missään. Lopulta aseman syövereistä saapuvat ystäväni, pitkätukkainen black metal bändin laulaja ja hc teknodiggari( joka muuten pukeutuu aina pikkutakkiin tai puvuntakkiin). Kiire on epäinhimillinen, joten joudumme turvautumaan aina niin loistavaan taksivaihtoehtoon. 10 euroa rautatieasemalta terminaalille, rosvousta sanon ma.
Terminaalissa vaikeudet jatkuvat, ikäänkuin jokin ylempi taho ei tahtoisi meidän lähtevän reissuun. Lippumme ovat kuulemma peruttu, maksua ei muka ole tullut. Ei auta kun neuvotella hieman ja maksaa käteisellä koko paska pois alta. Linda Line rules todellakin. Tallinnassa on jo pimeää kun viimein pääsemme perille, ja huolimatta loistavista kartanlukutaidoistani, päätämme yhteistuumin ottaa taksi viemään meidät hostelliimme Marine Keskukseen. Saavumme epämääräisen näköiseen mestaan, jossa valot ovat poissa eikä ketään näy sisällä. Hetken ovikelloa rämpyteltyämme oven tulee avaamaan venäjää puhuva vanhempi rouvashenkilö, joka selkeästi joko ei osaa tai yksinkertaisesti ei halua puhua mitään muuta kieltä. Vaikeuksien kautta viimein saamme hänet tietoiseksi varauksestamme ja hän vaatii etukäteen maksua. Internetissä hinnaksi ilmoitettiin 60€ kahdelta yöltä, eli näpsäkästi 20 eemeliä per nassu. Noh, paikanpäällä hinta onkin muuttunut 78 €, syystä jota koskaan emme kielimuurin vuoksi saa tietää.
Pääsemme kuitenkin huoneeseemme, jossa ei ole peittoja, pelkät lakanat, lattiaakin kovemmat patjat ja tyynyt sekä televisio josta näkyy ylen kanavien lisäksi vain venäjänkielistä ohjelmaa. Hyvältä näyttää. Lähdemme viettämään iltaa kaupungille syöden kiinalaisessa ravintolassa, sekä ottaen yhdet harmaat muiden porojen suosimassa pubissa. Huom! mestassa oli käynnissä paikallinen valojen yö, nopeasti suomennettuna. Hieno tunnelma koko vanhassa kaupungissa.
Lauantai-aamu. Joka paikkaa särkee erittäin huonosti nukutun yön jälkeen. Huomaan vanhan vaivan, pyörrytyksen palanneen vuosien tauon jälkeen. Olo on pahempi kuin tuhat krapulaa iskettynä samaan aikaan. Kokeilen niskojani ja huomaan niiden olevan puhtaasti betonia. Hieno alku mahtavalle reissulle. Onneksi lähikaupan leipomukset aamupalaksi pelastavat sen verran tunnelmaa että kykenemme lähtemään katselemaan Tallinnan nähtävyyksiä, ja niitä riittää. 7 tuntia kiertelemme kaikenmaailma
n kirkot ja museot ja krääsämyymälät. Ostan paidan jossa Lenin näyttää keskisormea , tekstinä "rEvolution", on se hieno. Syömme perinteisessä virolaisessa ravintolassa. Tilaan porsaankyljystä ja paistettuja perunoita. Hinta 7 € . Hitto että on hyvää muuten, 10 % tippi on todellakin ansaittu. hoh . Illalla on taas aika lähteä kiertelemään Tallinan pubeja. Paikkojen kunniaksi voisin sanoa, että kaikissa harmaana tarjoillaan Ale coqia, ei mitään hatwallin tai sinebrykoffin paskaa, hintakin siellä kahden ja kolmen euron paikkeilla. Ei paha. Eniten vituttaa perusporojen känninen sekoilu ja taistelu, nolottaa maanmiesten puolesta. Hoen itsekseni "en ole suomesta " "en ole suomesta"...Loppuillasta oma seurue on siinä hapessa että päätän siirtyä yksinäni seikkailemaan Tallinnan yöhön. Kuljeskelen katuja ja tsekkailen yökerhoja. Parissa käväisen sisälläkin, mutta musiikki ei oikein nappaa. Fiilis on pääasia kuitenki vaikka kaikennököistä voisi sattua. Tämä saa mieleni paremmaksi, ehkei eteläisen naapurimaamme pääkaupunki ole sittenkään niin pahamaineinen räkälä kun olen luullut..
Sunnuntai-aamulla herään taas samaan mukavaan pyörrytystilaan. Toisilla on suhteellisen ankara darra kehissä, pois se minusta. Olo on hyvä, siihen asti kunnes hostellin työtekijä pamahtaa ovelle ja ilmoittaa checkoutin olevan klo 11. Kello on tässä vaiheessa 10.59... Nopeasti kamat kasaan ja ulos läävästä. Paikallisen marketin edustalle vetämään aamupalaa. klo 12.50 tulee tekstiviesti linda lineltä "Kaikki tämän päivän laivavuorot on peruttu, ottakaa yhteyttä asiakaspalveluumme" .. Jumankekka, nyt vasta hyvän heitti. Koitamme tunnin aikana soittaa 20 kertaa kyseiseen asiakaspalveluun saamatta kertaakaan yhteyttä. Samaan aikaan siirrymme kohti Linnahallin terminaalia. Terminaalissa sitten alkaa taistelu Suomeen pääsystä. Eukko tiskillä ehdottaa vielä päiväksi Viroon jäämistä, mutta ilman majapaikkaa ja rahavarojen päästyä ehtymään vaatimalla vaadimme Suomeen pääsyä. Lopulta saamme muutettua ILMAISEKSI lippumme superseacat alukseen, tosin alus lähtee klo 14. 10 minuuttia aikaa. Taksi alle ja toiseen terminaaliin vauhdilla lähtöselvityksen kautta laivaan. 100 minuuttia ja Helsingin näkymät avautuvat jälleen matkaajille. Pummilla sporalla ja metrolla Sörnäisiin, hyppään rakkaan Mazdani rattiin ja pääsen aloittamaan matkan kohti tuttua ja turvallista Haminaa.
Mitä tästä opimme.
-Tallinna on hieno kaupunki, upeita nähtävyyksiä.
-Ruoka ja juoma ovat hyvää ja halpaa
-Ei kerjäläisiä, taskuvarkaita ainakaan näkyvillä paikoilla.
-EI koskaan enään Marine Keskukseen Hostelliin.
-Haminassa on kiva asua.
Ainiin, tänään pääsi tekemään oikeasti lenkin. Puoltoista juhania reipasta tuntui jopa kohtalaiselta. Ehkä mie sitten mannassa näytän närhen pallit ja sillai, ehkä en. 7 osuutta lykkää, toivottavasti ensimmäisen juoksijan paikkaa niin on stressitöntä.
Se on moro
tiistai 23. syyskuuta 2008
Mie tossa aattelin vaan ,että kun henkilökohtainen kausi on ohi nii pitäis jotain julkasta ulos. Siispä hyvät harvat lukijani. Elokuinen keikkatallenne Virolahdelta. Kommentteja saa ja pitääkin antaa, kyseessä oli ensimmäinen keikka kautta aikojen. Ei se menny ihan niiku elokuvissa, mutta jotenkin kuitenkin. Mukana yksi suunnistusaiheinen tsipale, joka ei ole polku. Voitte itse miettiä mikä ja miksi
Reklama & Dj Lauri Live @ Virolahti apout 45 minuuttia
Osa 1 http://up.servut.us/10357
-Tuulet
-Haminasta
-Uskotsä Aseisiin
-Mitä,häh ?
- Näe ja Tunnista
-Terveisiä Tulevaisuudesta
-Mustaa Valkoista Vihreetä ( alku)
Osa 2 http://up.servut.us/10358
- Mustaa Valkosta Vihreetä (Lähes kokonaan)
-Kautta
-Polku
-Nää Vuodet
-Rakkaus Katoaa
-Kävellään,katotaan
Kuvattu/Äänitetty videokameralla, äänenlaatu vaihtelee keikan ajan aika reilusti.
Äänitys : S Holopainen
Äänessä : T Väisänen
DJ : L Joas
Yleisön äänekkäin huutelija : E Föhr
Hävettääkö ? Ei
-Mannassa tavataan
Reklama & Dj Lauri Live @ Virolahti apout 45 minuuttia
Osa 1 http://up.servut.us/10357
-Tuulet
-Haminasta
-Uskotsä Aseisiin
-Mitä,häh ?
- Näe ja Tunnista
-Terveisiä Tulevaisuudesta
-Mustaa Valkoista Vihreetä ( alku)
Osa 2 http://up.servut.us/10358
- Mustaa Valkosta Vihreetä (Lähes kokonaan)
-Kautta
-Polku
-Nää Vuodet
-Rakkaus Katoaa
-Kävellään,katotaan
Kuvattu/Äänitetty videokameralla, äänenlaatu vaihtelee keikan ajan aika reilusti.
Äänitys : S Holopainen
Äänessä : T Väisänen
DJ : L Joas
Yleisön äänekkäin huutelija : E Föhr
Hävettääkö ? Ei
-Mannassa tavataan
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)