Nyt on sitten tämän aamun tuomiot kuultu. Vajaa viikko takaperin varasin ajan Karhulaan urheilulääkäri Hakkaraiselle ja tänään sitten kävin vilauttamassa tuota polvea. Lekuri oli sitä mieltä että polvessa on vääntövamma ja tulehdus, jotain se ulkosyrjän siteistä ja kierukoista mumisi. Hoidettavissa Arcoxia:lla 90 mg 1 tbl päivässä 7 päivän ajan (2 kuuria jos 1 ei tehoa) sekä kylmähoidolla.
Lenkille ei viikkoon ainakaan ole kuulemma asiaa, kuntopyörää ja vesijuoksua suositteli. Vaviskaa mammat ja papat, meikäläinen pamahtaa kuntosalille ja uimahalliin!!
Jos tästä nyt synkkyys helpottaisi diagnoosin myötä, jos vaikka jos viikon päästä voisi juosta kunnolla. Mie toivon että nyt seuraava viikko on sellasta paskakeliä että sataa Kekkosia taivaan täydeltä ja ulkona on -50 celsiusta, tai sitten ei. Kahden viikon päästä uudestaan tohtorin juttusille ja jos ei vaivat katoa niin sitten magneettikuvataan polvi.
Kyllä tää tästä
torstai 27. marraskuuta 2008
keskiviikko 19. marraskuuta 2008
KeparDin Karjaisu
Ruissalo. Makailen sängyllä ja tuijottelen kattoa. Kuumemittari piippaa ja lukema 38,2 ei saa hymyä kasvoille, päinvastoin. Ilmeisesti flunssa on jälkiseurausta viime viikonlopun KeparDi turnauksesta ja vähiksi jääneiden unien yhdistämisestä aamuvuoroihin kylmässä varastossa.
Tosiaan, vuosittainen KeparDi - säbäilyturnaus tuli käytyä tänä vuonna ensimmäistä kertaa tsekkaamassa LappRin nuorella ja nälkäisellä joukkueella.
Aluksi turnaus näytti valkopaitaselle joukkueelle vain hyvät puolensa, 4-3 ja 5-4 voitot kahdesta ensimmäisestä ottelusta takasivat varman paikan jatkolohkoon. Alkusarjan kolmannessa pelissä tulikin jo sitten turpaan 7-3, joukkueelta joka loppupeleissä ylsi hopealle asti.
Jatkosarjassa koko turnauksen voittaneelle UreA:n joukkueelle kärsitty 0-1 tappio sai jo mielialan menemään matalalle, etenkin kuin tuo peli olisi hyvin voinut päättyä 5-1 LappRin hyväksi, paikkoja oli mutta maalinteko ontui kuin tepsillä lätkäliigassa.
Viimeinen peli olikin sitten silkkaa teurastusta 0-7 tappiolla Alhon Arabeja vastaan ja näin ollen joukkueemme pääsi siirtymään illanvieton suunnitteluun.
Osa joukkueesta oli päätynyt vaihtoehtoon palata Lappeenrantaan jo lauantai-iltana, en suinkaan paheksu päätöstä, mutta paljosta hyvästä jäivät paitsi, uskaltaisin väittää.
Riennon Tampereen jaoston kämpille siirryimme puhdistautumaan, ja valmistautumaan illan rientoihin(eh?), pienellä, mutta tätäkin vahvemmalla edustuksella. Nautittuamme kylliksi virvokkeita ja lihapullia siirryimme teekkarisaunan tungokseen nauttimaan muiden rakkaan lajimme harrastajien seurasta.
Musiikki raikasi,palautusjuomat kuohahtelivat, ja nähtiimpä( onneksi vajaaksi jäänyt) (mies)strippausesityskin. Tähän väliin huomauttaisin ettei kenenkään joukkueemme jäsenen toimesta. Noin kello kymmenen aikoissa oli aika siirtyä paikalliseen juottolaan, Las Vegasiin jatkobileiden merkeissä.
Ehkä viikon paras lohkaisu tuli ovella ku allekirjoittaneelta kysyttiin paperit. Kuitenkin ravintelin asiakkaista vähintään 20 oli alaikäisiä, nuorimmat arviolta 15 vuotiaita. Että kiitti nyt tästäkin. Kyseinen mestahan oli aivan liian täyteen buukattu, hyvä että hengittämään mahtui. Jossain vaiheessa iltaa löysin itseni Hallilasta tilaamasta taksia takasin Las Vegasiin, syytä tähän en itsekkään tarkkaan ottaen tiedä. Lopulta sain roudattua valtavan kehoni takaisin Vegasiin, ja ilta pääsi jatkumaan. Mesta meni kiinni, sen jälkeen oli tappelu, ambulanssi ja poliisit. Edelleen korostaisin ettei kukaan tuntemani henkilö ollut osallisena.
Seuraavaksi koittaa viikon yleisökysymys: Lähdin baarin pihalta kohti Tuulahovia, jonkinsortin opiskelija-asuntola ilmeisesti jonkun suunnistajan seurassa. Nukuin tässä mestassa jonkinsortin nojatuolissa ja aamulla mielessä oli vain yksi kysymys "Missä hitossa mie oon".
Enpähän jäänyt asiaa sen enempää selvittelemään vaan poistuin Hervannan raikkaaseen sunnuntai-aamuun ja suuntasin kohti Tampereen jaoston kämppää. Tunnin vaeltelun jälkeen löysin perille ja pienet tirsat otettuani olin valmis hyppäämään Mazdani rattiin kohti Lappeenrantaa ja sieltä Haminaan. Pieni mutka matkassa oli. Eräs nimeltämainitsematon henkilö oli sattunut hukkaamaan tavaroitaan illan aikana, muunmuassa autonavaimet, joten loppupeleissä minut onnistuttiin ylipuhumaan heittämään 3 hengen lauma Mikkeliin. Eipä siitä tullut kuin aivan helvetisti ylimääräistä lenkkiä. Lopulta kymmenen maissa kotona ja aamulla kuudeksi töihin. Oli muuten kivaa.
Nyt viikonloppuna olisi tiedossa Riennon leiri VOL.1 Taipalsaaressa, se on eri juttu saanko roppani siihen jamaan että kykenen osallistumaan. Vituttaa tälläiset sairastelut.
(Tekstiä kirjoittaessa ei ole paljastettu nimiä tai sukuelimiä julkisesti)
Tosiaan, vuosittainen KeparDi - säbäilyturnaus tuli käytyä tänä vuonna ensimmäistä kertaa tsekkaamassa LappRin nuorella ja nälkäisellä joukkueella.
Aluksi turnaus näytti valkopaitaselle joukkueelle vain hyvät puolensa, 4-3 ja 5-4 voitot kahdesta ensimmäisestä ottelusta takasivat varman paikan jatkolohkoon. Alkusarjan kolmannessa pelissä tulikin jo sitten turpaan 7-3, joukkueelta joka loppupeleissä ylsi hopealle asti.
Jatkosarjassa koko turnauksen voittaneelle UreA:n joukkueelle kärsitty 0-1 tappio sai jo mielialan menemään matalalle, etenkin kuin tuo peli olisi hyvin voinut päättyä 5-1 LappRin hyväksi, paikkoja oli mutta maalinteko ontui kuin tepsillä lätkäliigassa.
Viimeinen peli olikin sitten silkkaa teurastusta 0-7 tappiolla Alhon Arabeja vastaan ja näin ollen joukkueemme pääsi siirtymään illanvieton suunnitteluun.
Osa joukkueesta oli päätynyt vaihtoehtoon palata Lappeenrantaan jo lauantai-iltana, en suinkaan paheksu päätöstä, mutta paljosta hyvästä jäivät paitsi, uskaltaisin väittää.
Riennon Tampereen jaoston kämpille siirryimme puhdistautumaan, ja valmistautumaan illan rientoihin(eh?), pienellä, mutta tätäkin vahvemmalla edustuksella. Nautittuamme kylliksi virvokkeita ja lihapullia siirryimme teekkarisaunan tungokseen nauttimaan muiden rakkaan lajimme harrastajien seurasta.
Musiikki raikasi,palautusjuomat kuohahtelivat, ja nähtiimpä( onneksi vajaaksi jäänyt) (mies)strippausesityskin. Tähän väliin huomauttaisin ettei kenenkään joukkueemme jäsenen toimesta. Noin kello kymmenen aikoissa oli aika siirtyä paikalliseen juottolaan, Las Vegasiin jatkobileiden merkeissä.
Ehkä viikon paras lohkaisu tuli ovella ku allekirjoittaneelta kysyttiin paperit. Kuitenkin ravintelin asiakkaista vähintään 20 oli alaikäisiä, nuorimmat arviolta 15 vuotiaita. Että kiitti nyt tästäkin. Kyseinen mestahan oli aivan liian täyteen buukattu, hyvä että hengittämään mahtui. Jossain vaiheessa iltaa löysin itseni Hallilasta tilaamasta taksia takasin Las Vegasiin, syytä tähän en itsekkään tarkkaan ottaen tiedä. Lopulta sain roudattua valtavan kehoni takaisin Vegasiin, ja ilta pääsi jatkumaan. Mesta meni kiinni, sen jälkeen oli tappelu, ambulanssi ja poliisit. Edelleen korostaisin ettei kukaan tuntemani henkilö ollut osallisena.
Seuraavaksi koittaa viikon yleisökysymys: Lähdin baarin pihalta kohti Tuulahovia, jonkinsortin opiskelija-asuntola ilmeisesti jonkun suunnistajan seurassa. Nukuin tässä mestassa jonkinsortin nojatuolissa ja aamulla mielessä oli vain yksi kysymys "Missä hitossa mie oon".
Enpähän jäänyt asiaa sen enempää selvittelemään vaan poistuin Hervannan raikkaaseen sunnuntai-aamuun ja suuntasin kohti Tampereen jaoston kämppää. Tunnin vaeltelun jälkeen löysin perille ja pienet tirsat otettuani olin valmis hyppäämään Mazdani rattiin kohti Lappeenrantaa ja sieltä Haminaan. Pieni mutka matkassa oli. Eräs nimeltämainitsematon henkilö oli sattunut hukkaamaan tavaroitaan illan aikana, muunmuassa autonavaimet, joten loppupeleissä minut onnistuttiin ylipuhumaan heittämään 3 hengen lauma Mikkeliin. Eipä siitä tullut kuin aivan helvetisti ylimääräistä lenkkiä. Lopulta kymmenen maissa kotona ja aamulla kuudeksi töihin. Oli muuten kivaa.
Nyt viikonloppuna olisi tiedossa Riennon leiri VOL.1 Taipalsaaressa, se on eri juttu saanko roppani siihen jamaan että kykenen osallistumaan. Vituttaa tälläiset sairastelut.
(Tekstiä kirjoittaessa ei ole paljastettu nimiä tai sukuelimiä julkisesti)
torstai 30. lokakuuta 2008
Syysmyrsky
Istuskelen läppärin ääressä ja silmäilen uutisotsikoita. "Oulussa sitä ja Oulussa tätä" "MIKÄ MEITÄ VAIVAA". Meitä, tai ainakin minua vaivaa armoton turhuus ja vitutus. Kai sitä olisi pitänyt viisaiden miesten sanoja kuunnella ja mennä sinne armeijaan kesällä. Toisaalta, jos näin olisin tehnyt voisin maata varuskuntasairaalassa Patun tavoin keuhkokuumeessa - on taas vaikeaa. Ei sitä olisi vielä kesäkuussa lakin juuri päähänsä painaneena luullut joskus kaipaavansa tuota koululaitoksista jalointa - lukiota, jollakin oudolla tavalla. PeNiksen kemian oppitunteja, joilla lähinnä vedin hirsiä,kaipaan niitäkin. Samoin vanhan kunnon Villi-Rennyn psykologian pohdintoja, perkele,nuo kolme vuotta menivät aivan liian nopiaan.
Tyhjä GEEIIÄN - tölkki tuijottaa minua yläoikealta. Hymy palaa kasvoilleni kun muistelen sitä iltaa Kotkalaisessa ravintolassa. Harvoin sitä kauniit naiset tulevat pöydälle naaman eteen takapuolta heiluttelemaan, silloin tulivat. Kuulokkeet tölkin ympärillä kertovat ilmeisen huuruisista tekstityssessioista, kai sitä pitäisi Åboon vaivautua tämän vuosituhannen aikana vielä tekemään sitä histuuriaa, jos vain olisi rahaa ja aikaa ja kaunis ääni. Ruotilan lahja suunnistusmaailmalle soittaa ja pyytää lenkille, ei irtoa aamuisen lähes kaksituntisen rutistuksen jälkeen. Tällä viikolla on menty hyvin, olisi menty paremminkin jossei Sepi olisi maanantaina pyytänyt salille sulkapalloa mättämään, selkähän siinä meni näin vanhalla miehellä.
Lattialla on karttoja levällään. Pitäisi kansioihin saada nuo pyhistä pyhimmät tältä ja viime kaudelta, kai sitä on saanut laiskuuden lahjan syntyessään. Huomenna pitäisi painua nykyisen kotiseurani kotikylään viikonlopun viettoon. Armotonta Yötä perjantaina, lauantaina jonkilaista skabaa ilmeisesti ja sunnuntaista ei voi tietää, riippuu missä kunnossa sitä on päättäjäisten jäljiltä. Aika vähenee, reilu pari kuuta ja sitä tanssitaan vihreissä hilipatihippaa kuusten ympärillä lelun metsissä. Jos tanssitaan, se nyt rippuu dr. sykeröstä aika pitkälle. Jos vaikka korvien lisäksi olisi päässä vikaa, taino mitä tässä kiertelemään, onhan siellä.
Reenimotivaatio on korkialla. Kai tuo Armenian läheisyys vaikuttaa näin positiivisesti juoksemishaluihin, muita haluja se rajoittaa lähinnä. Koko kesä vaellettiin sen verran synkillä hautuumailla lippuja etsiessä , että lupasin itelleni ens kauella alistaa, ees vaikka Patun ja Aaron, ees joskus. Ainii, näillä näkymin pitäis sitä vielä marraskuussa käydä keparDi:n säbäturnauksessa säätämässä. Maalitykin maine vehkalahden säbävuorosta ei kaahiasti paina näissä kekkereissä. On sen verran kovaa porukkaa, meirän tiimissä siis.
Muttajoo, katellaan tuossa myöhemmin vähän lisää kaikenlaista. Kun kerran miun blogi on niin paska.
Tyhjä GEEIIÄN - tölkki tuijottaa minua yläoikealta. Hymy palaa kasvoilleni kun muistelen sitä iltaa Kotkalaisessa ravintolassa. Harvoin sitä kauniit naiset tulevat pöydälle naaman eteen takapuolta heiluttelemaan, silloin tulivat. Kuulokkeet tölkin ympärillä kertovat ilmeisen huuruisista tekstityssessioista, kai sitä pitäisi Åboon vaivautua tämän vuosituhannen aikana vielä tekemään sitä histuuriaa, jos vain olisi rahaa ja aikaa ja kaunis ääni. Ruotilan lahja suunnistusmaailmalle soittaa ja pyytää lenkille, ei irtoa aamuisen lähes kaksituntisen rutistuksen jälkeen. Tällä viikolla on menty hyvin, olisi menty paremminkin jossei Sepi olisi maanantaina pyytänyt salille sulkapalloa mättämään, selkähän siinä meni näin vanhalla miehellä.
Lattialla on karttoja levällään. Pitäisi kansioihin saada nuo pyhistä pyhimmät tältä ja viime kaudelta, kai sitä on saanut laiskuuden lahjan syntyessään. Huomenna pitäisi painua nykyisen kotiseurani kotikylään viikonlopun viettoon. Armotonta Yötä perjantaina, lauantaina jonkilaista skabaa ilmeisesti ja sunnuntaista ei voi tietää, riippuu missä kunnossa sitä on päättäjäisten jäljiltä. Aika vähenee, reilu pari kuuta ja sitä tanssitaan vihreissä hilipatihippaa kuusten ympärillä lelun metsissä. Jos tanssitaan, se nyt rippuu dr. sykeröstä aika pitkälle. Jos vaikka korvien lisäksi olisi päässä vikaa, taino mitä tässä kiertelemään, onhan siellä.
Reenimotivaatio on korkialla. Kai tuo Armenian läheisyys vaikuttaa näin positiivisesti juoksemishaluihin, muita haluja se rajoittaa lähinnä. Koko kesä vaellettiin sen verran synkillä hautuumailla lippuja etsiessä , että lupasin itelleni ens kauella alistaa, ees vaikka Patun ja Aaron, ees joskus. Ainii, näillä näkymin pitäis sitä vielä marraskuussa käydä keparDi:n säbäturnauksessa säätämässä. Maalitykin maine vehkalahden säbävuorosta ei kaahiasti paina näissä kekkereissä. On sen verran kovaa porukkaa, meirän tiimissä siis.
Muttajoo, katellaan tuossa myöhemmin vähän lisää kaikenlaista. Kun kerran miun blogi on niin paska.
perjantai 24. lokakuuta 2008
sunnuntai 19. lokakuuta 2008
Haulikolla loppuun
Huolimatta suhteellisen mauttomasta otsikosta nyt ollaan ihan asialla liikkeellä. Itselleni perinteinen kauden päätös skabailtiin eilen Halikko-viestin merkeissä jossain päin varsinais-suomea. Kisaan lähdettiin mannan jälkeisen masennuksen vielä vallitessa takaraivossa, mutta heti päästessäni kirmaamaan mutaista syyslaidunta kohti k-pistettä oli tosi kyseessä. 4 osuudella, kolamiehen paikalla oli suhteellisen stressitöntä juosta ja sieltä loksahtikin kauden puhtain suoritus. Juoksuvauhdista ei kai tarvitse mitään sanoa taaskaan, otin tarkoituksellaan vauhdista pois niin paljon että rastit varmasti löytyivät. Ohjeistuksenani "tytöille ei hävitä" (tarkoittaen saman joukkueen 4:nnen ja 14:sta osuuden juoksijoita) saavutin 3,4 kilometrin radalla ruman ajan 27.43.
Tiukallehan tuo veti, sillä 14 osuuden ulkomaalaisvahvistuksemme kärsi vain sekunnin tappion. Joukkueen lopullinen sijoitus 34 on hyvä kun otetaan huomioon pienet vaikeudet joukkueen kasaamiseksi.
------- KAUSI OHI------
Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolen ?
Tälläisen kysymyksen heitti R Ratilainen Mannan lähtöpuomilla. Vastausta oli vaikea rakennella silloin, mutta nyt kun miettii niin perkele tottakai se on. Vuosi riennossa on tuonut paljon kokemusta lisää suurviesteistä, tiukkoja battleja masanderin ottaessa takkiin riimien saralla,paskoja suorituksia henkilökohtaisissa kilpailuissa sekä loistavan seurahengen ja ilmapiirin. Erään suurseuran (mainitsematta vehkalahtea) henkilöt ovat läpi kauden arvostelleet ratkaisua vaihtaa seuraan jossa kuulemma "oppii vain juomaan rähinäviinaa", paskat.
Vehkalahdella motivaatio olisi kuihtunut kasaan ja selät kääntyilleet huonojen suoritusten myötä, mutta onneksi Riennossa välitetään myös muustakin kun totaalisesta menestyksestä.
Toisaalta, olen kyllä ollut koko kesän niin sysipaska ettei välttämättä olisi hymyilyyn paljoa varaa. Noh, ensi vuonna sitten isketään ja lujaa. Sovittiin tossa että jokainen reenaa hyvin ja oikein koko talven ja keväällä nälkäinen ja laihtunut suunnistajaryhmä teke tuhoisaa jälkeä. Pitäisi vielä pyrkiä nuorisomenestykseen mukaan kerran pojat tällä kaudella tekivät hienoa työtä. Mooselle 2 plakua, Aarolle ja Saygonille 1 ei ole huono suoritus lainkaan. Nyt vaan raivataan esteet pois tieltä eikä lähdetä nöyristelemään muiden edessä. Meistä(Teistä) kuullaan vielä!
-Uhoten ja uhkuen kauden 2008 puolesta Haminassa 19.10
T.Väisänen
Tiukallehan tuo veti, sillä 14 osuuden ulkomaalaisvahvistuksemme kärsi vain sekunnin tappion. Joukkueen lopullinen sijoitus 34 on hyvä kun otetaan huomioon pienet vaikeudet joukkueen kasaamiseksi.
------- KAUSI OHI------
Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolen ?
Tälläisen kysymyksen heitti R Ratilainen Mannan lähtöpuomilla. Vastausta oli vaikea rakennella silloin, mutta nyt kun miettii niin perkele tottakai se on. Vuosi riennossa on tuonut paljon kokemusta lisää suurviesteistä, tiukkoja battleja masanderin ottaessa takkiin riimien saralla,paskoja suorituksia henkilökohtaisissa kilpailuissa sekä loistavan seurahengen ja ilmapiirin. Erään suurseuran (mainitsematta vehkalahtea) henkilöt ovat läpi kauden arvostelleet ratkaisua vaihtaa seuraan jossa kuulemma "oppii vain juomaan rähinäviinaa", paskat.
Vehkalahdella motivaatio olisi kuihtunut kasaan ja selät kääntyilleet huonojen suoritusten myötä, mutta onneksi Riennossa välitetään myös muustakin kun totaalisesta menestyksestä.
Toisaalta, olen kyllä ollut koko kesän niin sysipaska ettei välttämättä olisi hymyilyyn paljoa varaa. Noh, ensi vuonna sitten isketään ja lujaa. Sovittiin tossa että jokainen reenaa hyvin ja oikein koko talven ja keväällä nälkäinen ja laihtunut suunnistajaryhmä teke tuhoisaa jälkeä. Pitäisi vielä pyrkiä nuorisomenestykseen mukaan kerran pojat tällä kaudella tekivät hienoa työtä. Mooselle 2 plakua, Aarolle ja Saygonille 1 ei ole huono suoritus lainkaan. Nyt vaan raivataan esteet pois tieltä eikä lähdetä nöyristelemään muiden edessä. Meistä(Teistä) kuullaan vielä!
-Uhoten ja uhkuen kauden 2008 puolesta Haminassa 19.10
T.Väisänen
maanantai 13. lokakuuta 2008
Monkey Business
Hopedi hop.
25-Manna takana. Perusreissu. Sijoitus 65 on joukkueen osalta onnistunut.
Omaa suoritusta ja koko reissun onnistumista omalta osalta voi kuvata parhaiten seuraavalla otoksella:
25-Manna takana. Perusreissu. Sijoitus 65 on joukkueen osalta onnistunut.
Omaa suoritusta ja koko reissun onnistumista omalta osalta voi kuvata parhaiten seuraavalla otoksella:
maanantai 6. lokakuuta 2008
Mannavelliä
Lauantaina olisi taas sen aika. Vuotuiset hylkäyskarnevaalit eli tuttavallisemmin 25-Manna Ruotsissa. Minulle manna on merkinnyt aina kauden lähestymistä loppupistettään ja piristävää kisamatkaa syksyn saapuessa. Kolme kertaa omien laskujen mukaan olen mannassa päässyt tykittämään.
2005 en ollut edes ilmottaunut koko tapahtumaan lähtijäksi, mutta viikkoa ennen Jore soitti ja kysyi kiinnostaisiko reissu. Kyllähän se kiinnosti, tosin kuten Joren tapaahn kuuluu, sain vasta bussissa tietää juoksevani RaKaS/JuVu/LuuRa/VeVe yhdistelmässä jossa mie olin se Veveläinen.. Oli se hieno reissu, tosin taas kukaan ei muistanut kertoa 16 sarjalaiselle juniorille avokallioiden puuttumista kartasta, tulipahan turha virhe sen takia. Silloin kuitenkin juoksu kulki jotenkuten loppupeleissä. Moosen ja Aaron taisin voittaa osuusajoissa, Saigonille tuli takkiin, on se kova.
2006 oli sitten vuorossa VeVessä puhtaasti pyyhälletty skaba. Taidettiin olla siinä 10 sakin tienoilla muistaakseni, kunnes papoille kävi todella ohraisesti ja sijoitus tippui pahasti. Eihän sieltä noustu lopulta enää taisteluun palkinnoista. Taisi olla 7.s osuus tuolloin. Heinolan Arska sai ennen ykköstä kiinni ja kyyditti jonkin verran rasteille. Lopulta kävi kuitenkin niin että Arska pummasi omaa rastiaan ja meikäläinen pääsi menemään menojaan. Loppusijoitusta en muista, voisihan sen tarkistaa nopeasti mutta eipä jaksa'
2007 oli näillä näkyminen toistaiseksi viimeinen manna VeVessä, mutta kuten taida olla sanonut pariinkin otteeseen ,palaan kyllä ajan kanssa seuraan, haluttiin sitä tai ei. Silloin tykitettiin 7 osuutta taas muistaakseni. Järjestys taisi olla : meikäläinen, Arska,Ala-Nissi ja Liuha. Maalissa tilanne oli sitten ihan eri, juuri ja juuri ennen veristä Ronttia pääsin vaihtoon livahtamaan. Loppusijoitusta en taas muista, enkä sitäkään kävikö jossain vaiheessa ohraisesti vai miten tulos ei ollut mikään häikäisevä.
Tämän vuoden ennuste on seuraavanlainen :
Joukkueita hylätään samaan tahtiin kuin edellisvuonna. VeVe tulee olemaan 10 parhaan joukossa, sillä allekirjoittanut ei ole hidastamassa viestin etenemistä suunnattomasti. Juosta täytyy tänäkin vuonna, tavoiteajat osuuksille suhteellisen hurjat. Entäs LappRi ? Aika kevyesti voisi veikata sijoituksen parantuvan lähtönumerosta 200. Kuitenkin siihen on syynä edellisvuoden hylkäys. Veikkaisin tässä pienellä taustatutkimuksella sijoituksen pyörivän siinä 35-40. Voi olla yläkanttiinkin, en mene vannomaan. Voittajasta en sano mitään, ei noista ruotsalaista tiedä. KR voipi olla kova. Haaska ankkurina voi tehdä kovaa jälkeä MC esitysten jälkeen, paha sanoa. Sen mie tiiän suhteellisen varmasti että jotenkin näin : Ruissalo-Taavetti-Turku-Tukholma-Turku-Taavetti-Ruissalo. Silja line perinteisesti. Jos näette käytävillä notkumassa kannattaa varoa,baaritiskillä saa tulla puhumaan,omalla vastuulla. Kiitos
Sitten vielä vähän taustatietoa kun jotkut ovat blogia kommentoidessaan sekoittaneet asioita.
FAKTAT
Blogin Kirjoittaja : Tero Väisänen, tunnettu myös musiikkipiireissä nimillä DaSuunta ja Reklama
Ikä : 19
Seurat : 1993-2007 Vehkalahden Veikot. 2008 Lappeen Riento
Sivilisääty : sinkku
Asuinpaikka : Ruissalo,Hamina (Vehkalahti)
Ammatti/Opiskelu : Sekatyöläinen eli paskapalkkainen varamies , Ylioppilas 2008, tuleva varusmies
Sähköposti/Palautelaatikko : DaSuunta@gmail.com
Eiköhän tästä nyt luulisi tajuavan, hitaammatkin.
2005 en ollut edes ilmottaunut koko tapahtumaan lähtijäksi, mutta viikkoa ennen Jore soitti ja kysyi kiinnostaisiko reissu. Kyllähän se kiinnosti, tosin kuten Joren tapaahn kuuluu, sain vasta bussissa tietää juoksevani RaKaS/JuVu/LuuRa/VeVe yhdistelmässä jossa mie olin se Veveläinen.. Oli se hieno reissu, tosin taas kukaan ei muistanut kertoa 16 sarjalaiselle juniorille avokallioiden puuttumista kartasta, tulipahan turha virhe sen takia. Silloin kuitenkin juoksu kulki jotenkuten loppupeleissä. Moosen ja Aaron taisin voittaa osuusajoissa, Saigonille tuli takkiin, on se kova.
2006 oli sitten vuorossa VeVessä puhtaasti pyyhälletty skaba. Taidettiin olla siinä 10 sakin tienoilla muistaakseni, kunnes papoille kävi todella ohraisesti ja sijoitus tippui pahasti. Eihän sieltä noustu lopulta enää taisteluun palkinnoista. Taisi olla 7.s osuus tuolloin. Heinolan Arska sai ennen ykköstä kiinni ja kyyditti jonkin verran rasteille. Lopulta kävi kuitenkin niin että Arska pummasi omaa rastiaan ja meikäläinen pääsi menemään menojaan. Loppusijoitusta en muista, voisihan sen tarkistaa nopeasti mutta eipä jaksa'
2007 oli näillä näkyminen toistaiseksi viimeinen manna VeVessä, mutta kuten taida olla sanonut pariinkin otteeseen ,palaan kyllä ajan kanssa seuraan, haluttiin sitä tai ei. Silloin tykitettiin 7 osuutta taas muistaakseni. Järjestys taisi olla : meikäläinen, Arska,Ala-Nissi ja Liuha. Maalissa tilanne oli sitten ihan eri, juuri ja juuri ennen veristä Ronttia pääsin vaihtoon livahtamaan. Loppusijoitusta en taas muista, enkä sitäkään kävikö jossain vaiheessa ohraisesti vai miten tulos ei ollut mikään häikäisevä.
Tämän vuoden ennuste on seuraavanlainen :
Joukkueita hylätään samaan tahtiin kuin edellisvuonna. VeVe tulee olemaan 10 parhaan joukossa, sillä allekirjoittanut ei ole hidastamassa viestin etenemistä suunnattomasti. Juosta täytyy tänäkin vuonna, tavoiteajat osuuksille suhteellisen hurjat. Entäs LappRi ? Aika kevyesti voisi veikata sijoituksen parantuvan lähtönumerosta 200. Kuitenkin siihen on syynä edellisvuoden hylkäys. Veikkaisin tässä pienellä taustatutkimuksella sijoituksen pyörivän siinä 35-40. Voi olla yläkanttiinkin, en mene vannomaan. Voittajasta en sano mitään, ei noista ruotsalaista tiedä. KR voipi olla kova. Haaska ankkurina voi tehdä kovaa jälkeä MC esitysten jälkeen, paha sanoa. Sen mie tiiän suhteellisen varmasti että jotenkin näin : Ruissalo-Taavetti-Turku-Tukholma-Turku-Taavetti-Ruissalo. Silja line perinteisesti. Jos näette käytävillä notkumassa kannattaa varoa,baaritiskillä saa tulla puhumaan,omalla vastuulla. Kiitos
Sitten vielä vähän taustatietoa kun jotkut ovat blogia kommentoidessaan sekoittaneet asioita.
FAKTAT
Blogin Kirjoittaja : Tero Väisänen, tunnettu myös musiikkipiireissä nimillä DaSuunta ja Reklama
Ikä : 19
Seurat : 1993-2007 Vehkalahden Veikot. 2008 Lappeen Riento
Sivilisääty : sinkku
Asuinpaikka : Ruissalo,Hamina (Vehkalahti)
Ammatti/Opiskelu : Sekatyöläinen eli paskapalkkainen varamies , Ylioppilas 2008, tuleva varusmies
Sähköposti/Palautelaatikko : DaSuunta@gmail.com
Eiköhän tästä nyt luulisi tajuavan, hitaammatkin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)