Näin yön myöhäisinä tunteina on helppo todeta mikä tänään meni Yösuunnistuksen SM kilpailuissa pieleen. Startti,nimittäin. Ykkösrastilla tajusin jo ettei olisi pitäny startata, keuhkot huusivat halleluujaa eikä ajatus kulkenut lainkaat. Paljon kävelyä, pysähtelyjä hengittämään ja helvetin isoja pummeja. Muuta ei sitte tarvitakkaa. Jaloissa olisi virtaa ollut, mutta keuhkojen toimimattomuus 2 viikon sairastelun jälkeen oli kelvotonta. Kaikki painoivat vaan ohi eikä perässä pysynyt. Tällä hetkellä koskee keuhkoihin aivan älyttömästi ja fiilis on maassa. Viimeinen sija SM yössä ei ollut sitä mitä lähdettiin hakemaan. Olisi pitänyt vain uskoa järkevämpiä ja jättää osallistumatta tälläisessä hapessa. Vielä hyvällä tuurilla joku jälkitauti tähän päälle ja kausi on paketissa.
Pitänee miettiä monta kertaa keskimatkalle osallistumista, motivaatio aika kuollut näin heikon esityksen jälkeen. Huikean pitkä loppusuora meinasi tappaa, tuntui että nahka irtoaa ja keuhkot lähtevät omille teilleen. Aaro nappasi hyvin plaketin, onnea sinnepäin!. Kuulemma joku "huippusuunnistaja" oli hajoittanut tahallisesti kompassinsa kilpailun jälkeen. Vertasipa joku tätä tapahtumaa siihen kun SP fincke joskus ilmeisesti huippuliigassa viskasi kompassinsa jokeen, yhtä turhaa touhua.
Ennenkaikkea vituttaa, kunto olisi ollut juuri ennen sairastelua nousussa ja vahvat reenitulokset antoivat pontta syksyyn. Nyt lähinnä katsellaan päivä kerrallaa ja mietitään ensi kauden haasteita. SITÄ REENIÄ PERKELE.
-moe
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti