Mainettaan Parempi

Joskus kesällä tuli sovittua Tallinnan reissusta, mikäli eräs kaverini pääsisi opiskelemaan yliopistoon suuresti ihannoimiaan suomalais-ugrilaisia kieliä, tai jotain vastaavaa. Taisi olla sama reissu missä lupailin lähteä keikalle, jep ei voi muistaa kun taisi tuo happi olla varsin mehevä.

Perjantai-iltana katselen Helsingin rautatieaseman edustalla kulkevaa ihmismassaa. Kaikilla tuntuu olevan kiire johonkin. Minullakin on hieman, sillä kello on 19.30 ja laivan lähtöön on enään puolisen tuntia. Äijiä ei näy missään. Lopulta aseman syövereistä saapuvat ystäväni, pitkätukkainen black metal bändin laulaja ja hc teknodiggari( joka muuten pukeutuu aina pikkutakkiin tai puvuntakkiin). Kiire on epäinhimillinen, joten joudumme turvautumaan aina niin loistavaan taksivaihtoehtoon. 10 euroa rautatieasemalta terminaalille, rosvousta sanon ma.

Terminaalissa vaikeudet jatkuvat, ikäänkuin jokin ylempi taho ei tahtoisi meidän lähtevän reissuun. Lippumme ovat kuulemma peruttu, maksua ei muka ole tullut. Ei auta kun neuvotella hieman ja maksaa käteisellä koko paska pois alta. Linda Line rules todellakin. Tallinnassa on jo pimeää kun viimein pääsemme perille, ja huolimatta loistavista kartanlukutaidoistani, päätämme yhteistuumin ottaa taksi viemään meidät hostelliimme Marine Keskukseen. Saavumme epämääräisen näköiseen mestaan, jossa valot ovat poissa eikä ketään näy sisällä. Hetken ovikelloa rämpyteltyämme oven tulee avaamaan venäjää puhuva vanhempi rouvashenkilö, joka selkeästi joko ei osaa tai yksinkertaisesti ei halua puhua mitään muuta kieltä. Vaikeuksien kautta viimein saamme hänet tietoiseksi varauksestamme ja hän vaatii etukäteen maksua. Internetissä hinnaksi ilmoitettiin 60€ kahdelta yöltä, eli näpsäkästi 20 eemeliä per nassu. Noh, paikanpäällä hinta onkin muuttunut 78 €, syystä jota koskaan emme kielimuurin vuoksi saa tietää.
Pääsemme kuitenkin huoneeseemme, jossa ei ole peittoja, pelkät lakanat, lattiaakin kovemmat patjat ja tyynyt sekä televisio josta näkyy ylen kanavien lisäksi vain venäjänkielistä ohjelmaa. Hyvältä näyttää. Lähdemme viettämään iltaa kaupungille syöden kiinalaisessa ravintolassa, sekä ottaen yhdet harmaat muiden porojen suosimassa pubissa. Huom! mestassa oli käynnissä paikallinen valojen yö, nopeasti suomennettuna. Hieno tunnelma koko vanhassa kaupungissa.

Lauantai-aamu. Joka paikkaa särkee erittäin huonosti nukutun yön jälkeen. Huomaan vanhan vaivan, pyörrytyksen palanneen vuosien tauon jälkeen. Olo on pahempi kuin tuhat krapulaa iskettynä samaan aikaan. Kokeilen niskojani ja huomaan niiden olevan puhtaasti betonia. Hieno alku mahtavalle reissulle. Onneksi lähikaupan leipomukset aamupalaksi pelastavat sen verran tunnelmaa että kykenemme lähtemään katselemaan Tallinnan nähtävyyksiä, ja niitä riittää. 7 tuntia kiertelemme kaikenmaailman kirkot ja museot ja krääsämyymälät. Ostan paidan jossa Lenin näyttää keskisormea , tekstinä "rEvolution", on se hieno. Syömme perinteisessä virolaisessa ravintolassa. Tilaan porsaankyljystä ja paistettuja perunoita. Hinta 7 € . Hitto että on hyvää muuten, 10 % tippi on todellakin ansaittu. hoh . Illalla on taas aika lähteä kiertelemään Tallinan pubeja. Paikkojen kunniaksi voisin sanoa, että kaikissa harmaana tarjoillaan Ale coqia, ei mitään hatwallin tai sinebrykoffin paskaa, hintakin siellä kahden ja kolmen euron paikkeilla. Ei paha. Eniten vituttaa perusporojen känninen sekoilu ja taistelu, nolottaa maanmiesten puolesta. Hoen itsekseni "en ole suomesta " "en ole suomesta"...
Loppuillasta oma seurue on siinä hapessa että päätän siirtyä yksinäni seikkailemaan Tallinnan yöhön. Kuljeskelen katuja ja tsekkailen yökerhoja. Parissa käväisen sisälläkin, mutta musiikki ei oikein nappaa. Fiilis on pääasia kuitenki vaikka kaikennököistä voisi sattua. Tämä saa mieleni paremmaksi, ehkei eteläisen naapurimaamme pääkaupunki ole sittenkään niin pahamaineinen räkälä kun olen luullut..

Sunnuntai-aamulla herään taas samaan mukavaan pyörrytystilaan. Toisilla on suhteellisen ankara darra kehissä, pois se minusta. Olo on hyvä, siihen asti kunnes hostellin työtekijä pamahtaa ovelle ja ilmoittaa checkoutin olevan klo 11. Kello on tässä vaiheessa 10.59... Nopeasti kamat kasaan ja ulos läävästä. Paikallisen marketin edustalle vetämään aamupalaa. klo 12.50 tulee tekstiviesti linda lineltä "Kaikki tämän päivän laivavuorot on peruttu, ottakaa yhteyttä asiakaspalveluumme" .. Jumankekka, nyt vasta hyvän heitti. Koitamme tunnin aikana soittaa 20 kertaa kyseiseen asiakaspalveluun saamatta kertaakaan yhteyttä. Samaan aikaan siirrymme kohti Linnahallin terminaalia. Terminaalissa sitten alkaa taistelu Suomeen pääsystä. Eukko tiskillä ehdottaa vielä päiväksi Viroon jäämistä, mutta ilman majapaikkaa ja rahavarojen päästyä ehtymään vaatimalla vaadimme Suomeen pääsyä. Lopulta saamme muutettua ILMAISEKSI lippumme superseacat alukseen, tosin alus lähtee klo 14. 10 minuuttia aikaa. Taksi alle ja toiseen terminaaliin vauhdilla lähtöselvityksen kautta laivaan. 100 minuuttia ja Helsingin näkymät avautuvat jälleen matkaajille. Pummilla sporalla ja metrolla Sörnäisiin, hyppään rakkaan Mazdani rattiin ja pääsen aloittamaan matkan kohti tuttua ja turvallista Haminaa.

Mitä tästä opimme.
-Tallinna on hieno kaupunki, upeita nähtävyyksiä.
-Ruoka ja juoma ovat hyvää ja halpaa
-Ei kerjäläisiä, taskuvarkaita ainakaan näkyvillä paikoilla.
-EI koskaan enään Marine Keskukseen Hostelliin.
-Haminassa on kiva asua.

Ainiin, tänään pääsi tekemään oikeasti lenkin. Puoltoista juhania reipasta tuntui jopa kohtalaiselta. Ehkä mie sitten mannassa näytän närhen pallit ja sillai, ehkä en. 7 osuutta lykkää, toivottavasti ensimmäisen juoksijan paikkaa niin on stressitöntä.

Se on moro

Mie tossa aattelin vaan ,että kun henkilökohtainen kausi on ohi nii pitäis jotain julkasta ulos. Siispä hyvät harvat lukijani. Elokuinen keikkatallenne Virolahdelta. Kommentteja saa ja pitääkin antaa, kyseessä oli ensimmäinen keikka kautta aikojen. Ei se menny ihan niiku elokuvissa, mutta jotenkin kuitenkin. Mukana yksi suunnistusaiheinen tsipale, joka ei ole polku. Voitte itse miettiä mikä ja miksi

Reklama & Dj Lauri Live @ Virolahti apout 45 minuuttia

Osa 1 http://up.servut.us/10357

-Tuulet
-Haminasta
-Uskotsä Aseisiin
-Mitä,häh ?
- Näe ja Tunnista
-Terveisiä Tulevaisuudesta
-Mustaa Valkoista Vihreetä ( alku)

Osa 2 http://up.servut.us/10358

- Mustaa Valkosta Vihreetä (Lähes kokonaan)
-Kautta
-Polku
-Nää Vuodet
-Rakkaus Katoaa
-Kävellään,katotaan

Kuvattu/Äänitetty videokameralla, äänenlaatu vaihtelee keikan ajan aika reilusti.
Äänitys : S Holopainen
Äänessä : T Väisänen
DJ : L Joas
Yleisön äänekkäin huutelija : E Föhr

Hävettääkö ? Ei


-Mannassa tavataan

No orienteering, No fun

Näin lontoolla pitää aloittaa tämänkertainen vuodatus. Keskiviikkona eli ihan tossa eilen tuli aamulla 8 maissa istuttua jälleen kerran Haminan arvauskeskuksen käytävillä miettimässä syntyjä syviä, tällä kertaa Laboratorioon oltiin menossa. Ei siinä sitten ketään, ooteltiin pari tuntia kun apout 30 apout ikähaarukassa 70-90 olevaa vanhusta oli siinä edellä. Kuinka hitossa ne ehtiikin joka paikkaan. Noh, otettiin verinäytteet ja nielunäyte, arpapelillä mies kuntoon, jees.

Päivällä sitten lääkäriin kuuntelemaan tuloksia. Angiina kuulemma negatiivinen, jotain positiivista. Tulehusarvot korkealla ja valkosolut. Minä noista mitään tiedä, mutta helpotti perkeleesti kun lääkäri totesi " ei tässä nyt mitään muuta erikoista kun tulehusarvot vähän ylhäällä,kai tähän joku lääkekuuri pitää laittaa". Lääkäri poistui 15 minuutiksi huoneesta ja tuli takaisin paperin kanssa jossa luki "Hengitystietulehdus, kefexin 1 viikon kuuri" käsinkirjotettuna. Tossa vaiheessa kyllä taas tuli mieleen haminan lääkärien osaaminen, tai no , mitä onkaan. Anyway, viikon kuurin lekuri määräsi ja viikon liikuntakiellon taas kerran. Eli keskari ja viesti jäävät väliin, voi perseensuti sanon.
Online seuranta saa luvan toimia, muuten tässä pää menee kohta. Am yöstä asti sairastelua sairastelun perään, on se perkele miten pieni ihminen voi olla näin altis.'

Noh, kai sitä pitää jotain muute tehdä kun ei suunnistamaan saa mennä, joten tossa reilun viikon päästä lähdetään kaveriporukalla pienelle kulttuurimatkalle Viroon. Pitäähän sitä nyt lähtä katsomaan neuvostoaikojen vaikutusta itämeren helmessä',Tallinnassa, eh..
Varaus todella epämääräisessä hostellissa ja luotto kelin sallimiseen laivareissuja varten pitää vähän jännitystä yllä. 2 päivää varmaan on tarpeeksi kulttuuria eestissä.

Sitten olisi Vaasan reissu.. sitten olisi Manna, sitten olisi Halikko, sitten olisi levyn nauhotukset Suomen virallisessa paskakaupungissa, Turussa. En ole koskaan tykännyt mestasta niin hirveästi, mutta kai sitä aina voi muuttaa mieltään. Levyä sitten pitänee myydä ensi kesänä kisapaikoilla, jos joku oikeasti haluaa ostaa. Edellistä kiekkoa 300 kappaletta sai menemään. jos siitä pääsisi kokonaisuudessa yli, olis jees. Kansainvälistä feattauskalustoa tulossa ainakin, ehkäpä suunnistusaiheinen kappale, jos ei levylle niin ainakin nettiin jakoon. Eli on tässä tekemistä vaikkei suunnistamaan vielä saakkaan mennä. Heti kun nämä turhat ja tärkeät asiat on jaloista pois alkaa uusi harjoituskausi. Tarkoituksena keskittyä vauhdin ja kartanluvun yhdistämiseen. tai sitten vaan samalla vanhalla kaavalla, eli ilman mitään kaavoja. En mie mittään tiiä, pien ihminehä mie vaa oon.
EDIT: Katkera Suunnistaja-lehteä kohtaan. ei koskaan kisoista action kuvaa lehdessä, mut sen kerran kun lähden turistiksi heti kuva lehdessä. reilu peli ja sillai :)

Keuhkot ja yö

Näin yön myöhäisinä tunteina on helppo todeta mikä tänään meni Yösuunnistuksen SM kilpailuissa pieleen. Startti,nimittäin. Ykkösrastilla tajusin jo ettei olisi pitäny startata, keuhkot huusivat halleluujaa eikä ajatus kulkenut lainkaat. Paljon kävelyä, pysähtelyjä hengittämään ja helvetin isoja pummeja. Muuta ei sitte tarvitakkaa. Jaloissa olisi virtaa ollut, mutta keuhkojen toimimattomuus 2 viikon sairastelun jälkeen oli kelvotonta. Kaikki painoivat vaan ohi eikä perässä pysynyt. Tällä hetkellä koskee keuhkoihin aivan älyttömästi ja fiilis on maassa. Viimeinen sija SM yössä ei ollut sitä mitä lähdettiin hakemaan. Olisi pitänyt vain uskoa järkevämpiä ja jättää osallistumatta tälläisessä hapessa. Vielä hyvällä tuurilla joku jälkitauti tähän päälle ja kausi on paketissa.

Pitänee miettiä monta kertaa keskimatkalle osallistumista, motivaatio aika kuollut näin heikon esityksen jälkeen. Huikean pitkä loppusuora meinasi tappaa, tuntui että nahka irtoaa ja keuhkot lähtevät omille teilleen. Aaro nappasi hyvin plaketin, onnea sinnepäin!. Kuulemma joku "huippusuunnistaja" oli hajoittanut tahallisesti kompassinsa kilpailun jälkeen. Vertasipa joku tätä tapahtumaa siihen kun SP fincke joskus ilmeisesti huippuliigassa viskasi kompassinsa jokeen, yhtä turhaa touhua.
Ennenkaikkea vituttaa, kunto olisi ollut juuri ennen sairastelua nousussa ja vahvat reenitulokset antoivat pontta syksyyn. Nyt lähinnä katsellaan päivä kerrallaa ja mietitään ensi kauden haasteita. SITÄ REENIÄ PERKELE.

-moe

Huomenna

On kivaa, tai sitten ei. Riippuu rastien löytymisestä. Tullut nyt pari kertaa kävelemässä käytyä sitten Alueyön raastamisen, angiina on voitettu tauti mutta jonkinlainen pieni syysflunssa iski heti perään. Jos vaikka tänään kävisi varovasti juoksentelemassa, 9 km yöllä voi tehä kipeetä tälläsen sairastelun jälkeen. Kipu on kivaa,kyllä.

Lähtölistoja tullut vähän selailtua ei paljon kerrottavaa, paitti että taas lähtevät Väisät peräkkäin, patu perään. Prkl joutuu juoksemaankin. Ei rasteista ole väliä, maalipäällikön kanssa on diili hyväksytystä suorituksesta, ei siis pelkoja.

Fiilis nousussa, loppusyksyn ässämmissä täytyy tykittää oikein urakalla jos meinaa tuota rankisijaa yhtään nostaa väljemmille vesille, aika noloahan tuolla on rypeä alamaissa, sen siitä saa kun ei osaa. Osaaminenkin on jännä juttu, toiset osaa aina, toiset ei koskaan ja toiset silloin tällöin helvetin harvoin. Meikä nappaa paikan kolmannesta ryhmästä,selvä. Voi olla että pitää mennä haistelemaan karsinnan tunnelmaa tänään, 10 minuutin ajomatka apoutsii ei oo paha, huomenna helvetin hyvä ettei tarvi jäädä kisapaikalle ulkopesuun keskellä yötä, kotiin saunomaan ja sen päälle vähän hummailemaan, selvinpäin tietysti - lääkitys päällä = jees.

Kyl mie sen verta voisin ennakkokaavailuja heittää Hkakskybäsistä että ei olis ihme jos Oma veis. kakkoseks Lehtola ja ronssia Laakkoselle. Kaheksantoista-sarjas Moose taistelee mitaleista jos ei pummaa, Aaro plaketeista jos kulkee. Miehistä ei osaa sanoa, kuhan ei terän jätkät juhli niin mie oon tyytyväine.

Kiitos ja hei

Telakalle

10 päiväksi ainakin. Angiina ja sen johdosta antibioottikuuri. Väliin jää pitkä ja yö.. vitutus huipussaan. Kisaturistin elämää pääsee kokeilemaan..
Ulkoiluakin pitää kuulemma välttää.. jumalauta 10 päivää 4 seinän sisällä.. hulluksihan tässä tulee.. No, kai tämäkin parempi vaihtoehto kuin jalka paketissa.

-JES!

Kohti Leppävirtaa

37,5 38,2 40,0 37,1. Siinä vähän strategisia numeroita viimeisen neljän päivän ajalta. Hurjimmat voisivat veikata reeniminuuteiksi, olisivat perkele edes sitä. Tosiaan tossa sunnuntaina lenkin jälkeen alkoi tuntua vähän kuumeiselta olo, ja sieltähän se perinteinen syysflunssa näppärästi iski. SU-MA, sekä MA-TI väliset yöt tuli vielä töissä hypittyä, kerran en ketään tuuraajaa onnistunut hankkimaan. Oli harvinaisen lähellä ettei Väisäsen poika tipahtanut suorilta betonilattialle, heikko happi ja sillai.

Viimeistelyreenit on jääny aika pitkälti nukkumisen ja mentaaliharjoittelun puolelle, vielä tätä kirjoittaessa en ole 100 % varma pystynkö edes starttaamaan leppävirralla, mutta kai sitä täytyy yrittää. Vielä ei ole koskaan jäänyt yhtään SM-kisaa sairastelun takia käymättä, eikä tästä tehdä sitä ensimmäistä, eihän?

Kahtelin tuossa vähän lähtölistoja ja oman sarjani osalta voisin todeta tulossa olevan kovatasoinen kisa.Vähän reipas 60 osanottajaa tekee karsinnasta tänä vuonna oikean karsinnan, muutama viimoinen kun jätetään tylysti B-finaalin miehiksi. Kyllä sen verran flunssasta huolimatta pitäisi pystyä tykittämään että karsinta menisi helposti, tavoitteeksi voisi asettaa tämänhetkisen olotilan vallitessa 40 sakkiin. Paskahan mie oon, katellaan jos vaikka ens kauel (niiku aina)

Vielä loppukauden kisaohjelmaa tässä katselessa pitää poimia muutamia helmiä. Seuraavalla viikolla olisi "sm kotikisat" eli pitkä yö kannusjärvellä. En ole paljoa käynyt kisamaastossa mustikassa, ainakaan myönnä mitää tuohon viittaavaa. Joskus pari vuotta sitten juossut polkuja ja pururatoja monttujen luona,ehkä. Yön jälkeen olisi keskimatka ja viesti. Keskimatkaa oon aina pitänyt mielimatkana, tavoite A-finaaliin ja 35 sakkiin, hyvänä päivänä täysin mahdollista. Viestissä sitten olisi ehkä, mikäli joukkue saadaan kasaan, tykitystä H21 sarjassa LappRi 2 riveissä. Sitten olisi vielä ne mannat ja halikot, mitäpä niistä. Mannassa on joka helkutin vuosi suomalaisten hylkäyskarkelot, jonka jälkeen laivan baaritiskillä tuskaiset joukkueenjohtajat vuodattavat tunteitaan ja vannovat koskaan tulemasta takasin mannaan.. tms. Mikäli sinnekin juoksemaan pitää lähtä, rehellisenä kaakon miehenä(lue:poikana) vakuutan yöosuuden sujuvan huomattavasti tiomilaa rauhallisemmin, pummit pois!.
Halikossa on aina perkeleen kylmä ja juoksu kulkee, kivaahan siellä on. Kerran palkinnoilla VeVen kanssa oli hienoa.
Kahtellaan