Jukolansalo, seitsemän veljeksen mukaan nimet talot. Suunnistaja. Näistä aineksista on muutto tehty. Piru vie notta on hienoa päästä taas vaihteeksi muuttamaan, ihan niinku ei olis tarpeeksi ollut tekemistä muutenkin.
Toisaalta, onhan se nyt ihan kiva päästä pois tästä talosta, alakerran nisti on kuumottanu jo pitemmän aikaa sellasella volyymilla ettei mitää rotia. Ensinhän se luuli miuta viholliseks, sit se alko ystävystyy ja liiankin kanssa. Sanon suoraan että huumehia on tarjottu , enkä nyt puhu mistään kukkahattufeministikusipäiden kannabiksesta käyttämästä termistä. Myös kuumaa tavaraa on tarjottu, ja sen ainoan kerran kun suostuin menemään katsomaan mitä miehellä oli tarjottavaa (johtoja. liittimiä yms kaiutinhärpäkkeitä uusissa pakkauksissa) siellä joku pirihuora itteään piikitti just. Kiitos tästä
Tekstin alussa mainittu "suunnistaja" aiheuttuu allekirjoittaneessa pientä hämmenystä. Voiko sysipaska marjanpoimija (minä) kutsua itseään suunnistajaksi ? Sitä on paha näin äkkiseltään mennä sanomaan, joten tyydytään puhumaan metsässä ulkoilusta. Sitäkin olen siis harrastunut, vasta kävin tiistaina vuoden 2009 SM keskuurin karsintamaastossa vetelemäässä päälle 10min/km vauhteja. Tästähän voisi luulla että miusta on tullut läski ja muuta sellasta, mutta ei toki. Tuokin vallan mainio maasto on pilattu niin luonnon, kuin myös ihmisen toimesta. Kiitos tästä
Joku harvoista lukijoistani (riennon vatussit) on saattanut huomata ettei meikäläisen nimeä niin hirvittävästi ole kisojen lähtölistoilla näkynyt. Ihan ideana on ollut rauhassa virheitä korjata harjoituksissa ja saada varmuutta. Enhän mie kyllä olis EP:lle lähtenykkään, vaikkakin hieno maasto kiinnosti kovasti. Hulluuttahan se olis ollu, varmaan olisin vieläkin taipaleella.
Myös työt jonkin verran vaikeuttavat kisoissa käyntiä, etenkin Heinäkuussa päälle iskevät viikonloppuvuorot Savonlinnan Matkailun toimistossa vievät aikaa. On siinä miulla muuten oltavat, tupa täynnä kieroja savolaisia, ja vielä naisihmisiä. Jo eilen sain maistiaisia verbaalisesta mahtavuudesta kun käytiin Kerimäellä Herttuan kuntoutuskeskuksessa tutustumassa, härregood...
Starttiviivalle seuraavaksi tulee aseteltua elämän runnomat jalkaterät sprintissä , sen jälkeen suunto-kamekset ja siihen Jukola päälle. Jukolan aikaan on sitten kiva oleskella porukoitten luona Vehkalahdella, on nimittäin hiljasta! Pirun hienoa lähteä kotikulmille Jukolaa työstelemään.
Kassellaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti