Vieroitusoireet

Suunnistuskauden jälkeinen ahdistus iskee rankasti vasten kasvoja. Viikonloput tuntuvat tyhjiltä, kun ei olekaan kisoja minne suunnata, ei pitkiä automatkoja joiden aikana voi jauhaa schaibaa muiden pihkaniskojen kanssa, eikä siis mitään mitä odottaa.

Ne joille ahdistus ei ole vielä tässä lokakuussa ehtinyt iskemään , koittavat pelastaa tilannetta käymällä kaikenmaailman masokistikisoja (nenänävalkaisu 25 km , raato 20 km) jottei vaan pääsisi totuus iskemään vasten kasvoja.

Talveksi tautiin määrätään korvaavia hoitomuotoja, leirejä. Leireillä suunnistajan mieli manipuloidaan hyvään fiilikseen mahtavien harjoitusten ja hyvän jengin avulla. Jos leirejä ei kuitenkaan ole, taudin muut korvaavat hoitomuodot voidaan noutaa lähimmästä alkosta, ilman reseptiä.

Kovan miehen ratkaisu olisi vaihtaa syksyn tullen maisemaa, jonnekin kivan lämpimään ja mukavaan paikkaan, missä voisi jatkaa harrastamista välittämättä loskasta ja pimenevistä illoista. Se taas vaatii hiukkasen reippahasti musua , mitä nyt ei joka perusjereltä löydy.

Aah, kyllä sitä taas odottaa ihanaa Marraskuuta, kenties vuoden synkintä kuukautta. Pienen lohdun tähän tuovat Raato (10km nössösarja) ja Kepardi (PYS - 2010 voittajajoukkue). Joulukuu taas tuo tullessaan pikkujoulut ja muut haipakat - niin siis jos on porukkaa joka tälläistä toimintaa harrastaa. Tammikuussa pahimmat oireet on jo ohi päivien pikkuhiljaa pidetessä, monet suuntaavaat Lappiin kokeilemaan luonnonmukaisia hoitomuotoja, kuten esimerkiksi murtomaahiihtoa. Voihan sitä harrastaa naapurin isännän pellollakin, mutta onhan se nyt perhanan synkkää.

Helmikuussa sitä aletaan jo intoilemaan. Tesmoissa vedellään omia ennätyksiä ja etelän leirille suunnataan hehkuvin mielin. Viimeistään POM:meissa ja muissa kisoissa lyödään totuutta peliin kun naapuriseuran kahdesti viikossa lenkillä käyneet papat painelevat 6:n vauhtia itsen jäädessä 7:n pintaan. Ahdistus ei silti iske, koska onhan se kiva olla reissusa.

Maaliskuussa ollaan jo niin keskittyneitä tulevaan Tiomilaan, että hulluimmat virittelevät jo otsalamppuja päähänsä ja vetävät lenkkejä lampun kanssa. Tämän hoitomuodon on todettu tepsivän ns. yömiehille , heille jotka ovat syntyneet lamppu päässään. Perusjanareilla alkaa mielenkiinto loppumaan, kausi alkaa lähestymään ja motikka on nollassa. Odotellaan huhtikuuta , että päästäisiin taas kevätleirille uhoamaan.

Huhtikuussa suunnistuksen vieroitusoireista kärsivää hellitään kevätleireillä, 10-milalla , kevätyönviestillä yms skaboilla. Taudin kaikki oireet katoavat viimeistään 10-milan menomatkan bussissa, kun näkee jätkien lyövän biittiä huuleen sellasta tahtia että ihteä hirvittää.

Otsaan lyödään "PARANTUNUT" leima, ja eikun baanalle.

synkähköjä pimeneviä syysiltoja ja lenkki-iloa toivottaen

-Selittelyn Mestari