Miulla on aina ollut yksi satavarma merkki kisakauden lähestymisestä : suunnistusta käsittelevät unet. Yleensä näissä painitaan todellisuuttakin heikomman vauhdin kanssa tai sitten unet pohjautuvat johonkin menneseen tai tulevaan kilpailuun.
Viime aikoina päässä on jostain kummasta syystä pyörinyt öisin ns.vaihtoehtoinen ratkaisu Mynämäen KLL viestin toisesta osuudesta. Kai se on jäänyt kaivelemaan rankasti päähän kun aikoinaan pääsi kakkososuudelle säntäämään toisena ja lopputulos oli jotain ihan muuta..
Tulevista unista on ehkä paras esimerkki vuodelta 2006 kun Silja-rasteja edeltävä yönä näin itseni kisan palkintojenjaossa toisella sijalla. Oikeassa elämässä itse kisaahan mie johin alusta asti, mutta lopussa kusin yllättäen ja tuloksena toinen sija (A-sarjassa).
Unista siirrytäänkin sitten kevyesti todelliseen maailmaan. Kotimainen kisakausi ponnahtaa mukavasti liikkeelle 2,5 viikon päästä mukavasti kahdella keskimatkan kisalla. Silja ja Ankkurit palvelee samalla Tiomila-karsintana , joten lähinnä taidon on oltava tapissaan tuolloin , saa sitä vauhtiakin olla jos on ollakseen. Siihen kun alle lyö Patun kanssa viikon laatureenejä Turussa niin pitäisihän sitä hyvä tulla.
Loppukevennys :
Löysin tossa internetin ihmeellisestä maailmasta tulokset ensimmäisestä kisasta jonka ikinä oon suunnistanu. Kyseinen kisa oli vuoden 2000 Särkänniemi-suunnistus ja matkana 1,4 km. Osasin jo tuolloin suunnistaa pirun tarkasti, tuli nimittäin H11-sarjassa takkiin kärkeen 25 minuuttia. Mikään ei ole siis muuttunut nykypäivään, paitsi pilkun paikka matkassa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti