Viikon päästä se sitten alkais taas. Nimittäin raastava loppusuoraskabailu finillä - vastassa jälleen kerran Imatran ihmemies , pieni mies , mies kumminkin. Tähän voisin vähän näitä parin viime vuoden tuloksia kertailla. Joka ikinen kerta kun ollaan vetoa lyöty loppusuorista tai rastiviikoista mie oon korjannu potin kotio.
Tosin viimevuonna avuksi oli hankittu Venäjän mafiasta asti risunheilauttaja , nyt tuskin sellaista edes tarvitaan.
Tein aika hyvän ratkasun majotuksen suhteen , asuntovaunu messiin - kaikki tarvittavat löytyy sähköstä veteen ja niinkin turha asia kun televisio.Sen verra opin viimevuotisesta reissusta että eihän sitä tullut mihinkään järjestäjien todella hikiseen pihakämppinkiin lähettyä , vaan Janakkalasta SFC-alueelta paikka, jotain alle 40 €/viikko saunoineen päivineen - kelpaa. Jos joku köyhä on yösijaa vailla , 5 €/yö majoitusta tarjolla , halvempaa ei voi löytyä.
Oon tässä myös miettiny tulevaa syksyä hiukkasen. On se kiva katella kaikkien muitten blogeja ja reenipäiväkirjoja kun suurin osa jengiä painelee yliopistoon - mie vatussina tein ehkä hölmön valinnan ja hain sinne ammatikorkeeseen , jos nyt ees sinne pääsis sisään. Seuraavat 2 viikkoa odotellaan yhtä jännittyneenä kuin viimevuonna Kepardin jälkimainingeissa notta sitä sakkoa mitä ei tullukkaan. Ehkä mie sit vaan löyän itteni syksyllä Kouvolasta, todella pahalta näyttää sen suhteen. Voishaa sitä toki pitää toisenki välivuoden aina yhtä ihanassa Haminassa - not .
Töissä on kans hiton kivaa - ainakin joskus. Se on jännää ku on sellasia päiviä jollon tuntuu että kuolis mielummi ku kaivais vajaan kolmenkyöstin lämmös helvetin kovaa maata lapiolla , ja sit on niitä päiviä ku istutaan koko hiton 8 tuntia ja odotellaan kotiinlähtöä. Välimaastoon sijoittuvia päiviä ei oo nähty - eikä tulla näkemäänkään. Huome pitäs 7.00 alotella viimonen viikko. Haikeeltahan se tuntuu , sentäs kädet aika näpsäkästi ruskettuneet ja tilillä huomattavasti enemmän valuuttaa kuin vuosi sitten tähän aikaan. Itse asiassa en oo ollu yo-juhlien jälkeen koskaan näin "rikas". Tossa firmassa ei oikein suunnistajista tykätä johtoportaan ulkopuolella. Kuulemma ihminen tulee hulluks ku tarpeeks ravaa mettässä karhujen ja susien kanssa kilpaa. Se tästä vielä puuttuski - siis ne elukat.
Nyt ku näin kuulumisia kertaillaan niin sanotaan vielä musiikkipuoleltakin terkkuja. Syyskuun 11.päivä pitäisi ja pitäisi levyn olla äänittämistä vaille valmis , eli siis eihän tässä mitään hätiä ole. On sen verta timanttisia biittejä tullut käpälöihin viimeaikoina , että ihmeitäkin voi sattua. Siitä lisää sitten joskus. Kahtellaan
2 kommenttia:
Kovaa on uho ja näyttöjäkin on, mutta äläs kuitenkaan unohda, että vastassasi on Imatran kovin kirimies, satojen loppusuorien kreivi ja tuhansien pummien maestro;)
-//
Ei oo vaikee arvata kumpi vie.
Lähetä kommentti