Mikäs tässä lomaillessa ja olla möllöttäessä. Lenkille ei ole vieläkään ollut mitään asiaa, mutta pikkuhiljaa on kivut helpottaneet ja kävely luonnistuu ilman linkkausta.
Kiropraktikkokäynti oli yhtä tyhjän kanssa. Kun Chydeniuksen Jukalle olis ajan saanut 3 kk jonotuksella, otin sitten toiselle saman puljun kiropraktikolle ajan. No, tää oli sitten joku kiinalainen pieni nainen ja eihän sillä voima oikeen tuntunut riittävän niksautteluun. Tulipahan käytyä.
Tässä Vehkalahdella joulua viettäessäni mie olen myös tutkinut vanhoja karttoja. Löysin myös Finsk/Norsk samling - leirin kartat jostain 2000-luvun alkupuolelta (2001?). Reittipiirroksista päätellen ei oikein nuo norjalaiset maastot ollu lapasessa, muistini mukaan Savolaisen Tuomon kanssa vietettiin leirikisassa niin paljon aikaa, että Huovila tuli vastaan rasteja keräillen. Oli siinä jotain leiripäiväkirjaakin yritetty pitää. Käsiala oli ihan yhtä selkeää kuin nykyisinkin, joten vaikeahan siitä oli selvää ottaa. Ketä meitä nyt siellä oli, nuoren miehen haparoivalla muistilla näin äkkiseltään nimet Repo, Luoma, Heikka, Savolainen, Öhrnberg nyt ainakin tulee mieleen. Tais siellä olla norskien puolella jotain huonoja suunnistajia, ainakin se mikälie Lundanesin Olav siellä oli. Mitään siitäkään tullut...
Mie oon myös ehtinyt taas kerran alotella 5 vuotta jäissä olleen soololätyn työstämistä. Saas nähä kauan nyt kestää innostus, samalla kun keräilee biittejä SY:n kakkosalbumia varten. Muuten on loma vierähtänyt sukulaisilla vieraillessa ja vanhojen kavereitten kanssa iltaa istuessa. Yllättävän hyvin on löytynyt joka päivälle jotain pientä äksöniä.
Saas nähä millon sitä tästä Savoon palailee. Koulu tosiaan jatkuisi vasta 16.1 , mutta onhan noita uusia tulossa jo aikaisemmin ja jotain vaihtarihommiakin olisi. Varmaan tässä vielä vuoden antaa vaihtua täällä kotiseudulla, nytkun on fiilikseen päässyt.
Painoakin on perkele kertynyt. Vaaka näytti huikeat 2 kg enemmän kuin vuosi sitten. Oisin kyllä odottanut enemmän nousua, kun sitten marraskuun ei ole muuta oikein pystynyt tekemään kuin syömään. Kun ei niin ei.
Miun oli tarkotus tässä kirjotuksessa vielä uhota ens kaudesta, mutta koska toi jalan tilanne on niin pirun mysteeri vielä niin en jaksa alkaa uhoomaan. Katotaan joskos sitä keväällä ollaan viivalla - viimeistään syssyllä.
Oikein hyvää loppuvuotta kaikille teille jotka tätä blogintynkää jaksatte satunnaisesti selailla. Koittakaa ottaa itseänne niskasta kiinni, unohtakaa synkistely ja nauttikaa elämästä.
Niin mieki teen
sunnuntai 25. joulukuuta 2011
maanantai 19. joulukuuta 2011
Hyvin menee
Edellisestä lenkistä on aikaa ja paljon. Syynä ei ole laiskuus, vaan tuo vasen jalka jonka ongelmat tuntuu pahenevan koko ajan. Tänään ongelmat oli jo sitä suuruusluokkaa, että miun piti soittaa kaveri ottaan kyytiin matkalla koululle. Niin, mie tosiaan asun n.400 metrin päässä koulusta että pienet sille.
Ei paljon tule edes mieleen yrittää jotain korvaavia kun pelkkä kävely sattuu perkeleesti. Viimeisinpänä syynä on epäilty että lantiossa on joku lukko joka painaa hermoa. Torstaina kiropraktikolle kattomaan josko se auttas.
Edes viina ei turruta kipua - testattu on
Ei paljon tule edes mieleen yrittää jotain korvaavia kun pelkkä kävely sattuu perkeleesti. Viimeisinpänä syynä on epäilty että lantiossa on joku lukko joka painaa hermoa. Torstaina kiropraktikolle kattomaan josko se auttas.
Edes viina ei turruta kipua - testattu on
maanantai 12. joulukuuta 2011
Pitkästä aikaa on tullut taas hetki avata hieman sanaista arkkuani. Lähiaikoina tässä on ollut harjoituksellisesti suhteellisen hiljaista, kun tuo syksyn pilannut jalkavaiva on uusiutunut. Hyvänä asiana tässä tietysti voi todeta sen, että vaiva on taas lieventynyt ja mie aattelin tänään käydä jo vähän hölkällä - mutta vain vähän.
Muuten miulla menee hyvin tällä hetkellä. En muista millon viimeksi fiilikset on olleet yhtä positiiviset kuin viimoset pari viikkoa. Mie en edes jaksa panikoida puuttuvista koulutehtävistä ja edessä olevista tenteistä, kai tässä on jollakin tavalla sairaaksi tullut. Ehkä syynä voi olla myös se, etten ole lukenut ollenkaan reenaria - ehkä maailmankaikkeuden masentavinta palstaa.
Tässä ollaan nyt pari viikkoa asusteltu Savonlinnan keskustassa, ja pirun hyvältähän tää tuntuu. Auto on seissyt koko tuon ajan koulun pihalla, eihän sitä nyt mihinkään täällä tarvi. Lomalla pitäisi kaiketi Vehkalahdella pyörähtää, mutta se nyt on edessä vasta ensi viikolla.
Keikasta kuvia ja videoita kaipailisin vielä, yhtään en ole niitä saanut mistään lähteestä vaikka paljon oli kameroita käytössä. Jos jollakulla niitä on niin tulemaan vaan.
Ei miulla muuta. Palataan asiaan sitten kun masentaa tai saan jotain aikaiseksi.
Mors
Muuten miulla menee hyvin tällä hetkellä. En muista millon viimeksi fiilikset on olleet yhtä positiiviset kuin viimoset pari viikkoa. Mie en edes jaksa panikoida puuttuvista koulutehtävistä ja edessä olevista tenteistä, kai tässä on jollakin tavalla sairaaksi tullut. Ehkä syynä voi olla myös se, etten ole lukenut ollenkaan reenaria - ehkä maailmankaikkeuden masentavinta palstaa.
Tässä ollaan nyt pari viikkoa asusteltu Savonlinnan keskustassa, ja pirun hyvältähän tää tuntuu. Auto on seissyt koko tuon ajan koulun pihalla, eihän sitä nyt mihinkään täällä tarvi. Lomalla pitäisi kaiketi Vehkalahdella pyörähtää, mutta se nyt on edessä vasta ensi viikolla.
Keikasta kuvia ja videoita kaipailisin vielä, yhtään en ole niitä saanut mistään lähteestä vaikka paljon oli kameroita käytössä. Jos jollakulla niitä on niin tulemaan vaan.
Ei miulla muuta. Palataan asiaan sitten kun masentaa tai saan jotain aikaiseksi.
Mors
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)