tiistai 25. lokakuuta 2011

Lomalla osa 1/2

Niin siinä vaan kävi , että koitti aika syysloman - tuon turhakkeen jonka aikana ihminen lähinnä kärsii tylsyydestä. Koulukaverini hehkuttivat kuinka ovat suuntaamassa kuka minnekin loman viettoon - taisi yksi persreikä lähteä jopa Filippiineille naisen perässä. Noh, jokainen tykkää mistä tykkää...

Mie katsahdin lompakkoon ja totesin että on otettava suunta sinne missä lomailu on käytännössä katsoen ilmaista täysihoidolla vielä. Mie lähdin siis Vehkalahdelle! Ajomatka soljui mukavasti radio suomea kuunnellen , sillä minun herkät korvani eivät vaan kestä 3:a tuntia kaupallisten radioiden tuuttausta. Oli muuten äärimmäisen hienoa tajuta porukoiden pihassa unohtaneeni yhden matkakassin Savoon. Eihän siellä ollut kuin rytkyjä ja hygieniatuotteita sun muuta schaissea. V-tutus mittari heti punaiselle , enkä ollut ehtinyt edes vielä kotiutua kunnolla kaupunkiin.

Reenikamat olivat siis lenkkareita lukuunottamatta jääneet kämpille, mutta mitäpä mie niillä tekisin. Tuo jalka kun kiukuttelee vieläkin ankarasti (perjantaina ensimmäinen yritys hoitaa sitä) ja anto vielä hengitystietulehuksen tähän ihan niikuin kaupantekijäiseksi. Oli kuitenkin perjantai, ja mietin josko joku lähtisi käyämään Jaskassa , tuossa villien nuoruusvuosien kantapubissa. Puhelukierroksen jälkeen tuli selväksi taas yksi asia - kukaan kavereistani ei ollut minun tavoin lomalla , eikä edes viikonloppua viettämässä paikkakunnalla.

Viikonloppu sujui täten kotona tietokonetta näppäilessä , vanhuksilla kahvitellessa ja pappaa pyörätuolissa työnnellen ympäri Haminaa. Otetaan tästä nyt sitten säälipisteet , laskeskelin että tässä on nyt huikeat 3 tuntia kävelty tuolin perässä, eikä jutut vaan lopu kesken. Tässä alkuviikossa olen oikein parturissa käynyt , vaikka kyllähän tuo köyhää kirpaisikin. Jopa pankissa kävin haistelemassa rahan tuoksua , jotta vielä talven kylminä iltoina muistaisin sen kauniin, mutta ah niin petollisen lemahduksen. Tai sitten taas oli joku pankissa housuun paskonut , kuten likaisen kympin aikoihin Taavetin ässässä.

Mutta mikäs tässä on olla möllötellessä. Biisejä olen reenaillut , tuo keikka kun pirulainen lähestyy päivä päivältä. Muistelin tuossa että reilu 3 vuotta on edellisestä oikeasta keikasta aikaa. Samalla muistoni haahuilivat vuotta kauemmaksi, ja tippa meinasi silmään tulla. PERKELE - takaisin asiaan. Levy myy edelleen hyvin ja olen ylpeä saavutuksestamme. Ei olis uskonu sillon kun ensimmäisen kerran otettiin puheeksi että tehräänpä yhdessä tsibale , että homma repeisi käsistä. Nyt se vaan on revennyt.

Samalla tietysti eräs historian kovimmista urheiluseuroista on herännyt taas eloon. Kysehän on tietysti jo legendaariseksi muodustuneesta PYS:stä. Tuo neuvostoliittolaistyylisten punapaitojen rykelmä osallistuu jälleen kerran KeparDI:n sählyturnaukseen, vaikkakin Vehkalahtelaisten , Kouvolalaisten ja ties minkä muiden hörhöjen muodostoma schaissetiimi on yrittänyt haalia riveistämme jäseniä. Tero vaan nauroi. Tänä vuonna meillä on kuitenkin tiedossa varsinainen jymy-yllätys , kun eräs Rusisählystä oppinsa saanut sankari liittyy joukkoihin. Valitettavasti tämän urheilijajätin henkilöllisyyttä ei Zbynekin tietotoimisto voi vielä paljastaa johtuen sopimuspapereiden keskeneräisyydestä. Ruumiita tulee , sen voin luvata.

Loma jatkuu vielä huikean 5 päivän verran , joten lähes yhtä separimaista tarinointia on vielä luvassa toisen osan verran. Ehtiikö blogisti ennen sitä kuolemaan tylsyyteen ? Käveleekö Haminan kaduilla vastaan muita kuin tuttuja ? Onko tämä blogi perseestä ?

Kaikki selviää ensi kerralla. Siihen asti näkemisiin!

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä Spyne!Oliks papal mitää kovii nuoruusvuosien juttuja?

TeroOlavi kirjoitti...

ainahan niitä löytyy

Anonyymi kirjoitti...

Eihän tolleen voi vastata. Kerro joku!