Niinhän siinä sitten kävi.
Oli sairaus, oli kuukausi ilman minkäänlaista reeniä. Syntyi hätä. Kalenteri kertoi karua kieltään. 2 viikkoa annettiin armonaikaa - mihin tuollainen aika muka riittäisi ?
Hallilan perukoilla juonittiin ohjelma , jolla vältettäisiin itku ja tuska. Ohjelman toteus annettiin Korelaan miehelle (tai pitemminkin pojalle) , jolla halut olivat taitoja suurempia - niinkuin aina. Toteutusta on alettu suorittamaan , ja kun aikaa H-hetkeen on enään viikko , voidaan tulos todeta tyydyttäväksi.
3.2 Suoritettiin ensimmäinen n.s kova reeni armon vuonna 2010. Kyseessä oli sprinttaus Karhulassa , ja vaikka Korelan sankarimme jäikin Karhulan miehelle ja Pyhtään paronille jonkin verran , oli tulos odotettua parempi. Kun 4.2 Samainen henkilö lykkäsi sukset jalkaan ensimmäistä kertaa tänä armon vuonna Ruissalon huikeissa olosuhteissa, voidaan tilannetta pitää vähintäänkin mielenkiintoisena.
Asiahan on niin , että tässä ollaan huikeat 2 viikkoa edellisvuotta paremmassa tilanteessa , ja tuloksia voidaan odottaa. Torilla tavataan! (huom. vain pikaisesti markkinoiden aikaan)
5 kommenttia:
jeah
huono
Miullakin on aina teini-iästä alkaen ollu enemmän halua kuin taitoa.
Missäs ne matkatarinat nyt oikeen viipyy??
joko auringonpolttamat alkaa olemaan siinä tilassa että sormet pystyy näppäimistölle???
Lähetä kommentti