Otsikko kertoo varmaan jo aika paljon. Ei tässä oo sairastelut yhtään helpottanu - päinvastoin. Toinen kuuri antibiootteja menossa eikä vieläkään kunnollista diagnoosia tehty. Välillä tuntuu että keuhkoja ahdistaa tosi pahasti ja toisinaan on suhteellisen terve olo - vitutuskäyrän suunta on vahvasti ylöspäin. Kai tähän vielä minimissään kolmas kuuri vaaditaan tai sitten kunnollinen tutkimus. Viimeksi kuitenkin 3.s eri terveyskeskuksessa piti pyörähtää... hell yeah
Eniveis, alkaa pikkuhiljaa olla kotiutunu uuteen kämppään hyvin. Enään ei oo kylmä , sain homattua viimein toimivan digiboksin (ei kerrota virastolle,kiitos) jotta pystyy urheiluva kattelee ja FM-lähetin - radio - kaiutin systeemi pelaa ku unelma. Kyllä Phillips osasi 90-luvun alussa tehä loistavia kajareita! Voidaan kai laskea bonukseksi että nyt tulee kämppisten kanssa hyvin toimeen - pakko tulla ko itte noie kans halus samaa kämppää. Nää jantterithan oli miul jo messissä kepardissa , eli tietävät suunnistajien todellisen luonnon - nice.
Mie oon jopa alkanu ottaa opiskelua jotenkuten puolivakavissaan. 17 opintopistettä oli syksyn saldo , toki enemmänkin ois voinu hankkia mut mut , hyvin näinki. On nii loistavia kursseja taas menossa että ilmasia bongoja jaetaan överimääriä. Pidän.
Uusvuoski meni ihan mallikkaasti. Samoissa merkeissä kun viimeset 3 uv:ta. Pienet simat , hyvä meininki ja aamulla ei tarttenu yksin uutta vuotta tuijotella, perussettiä. Oishan sitä voinu olla kunnollinen ja selvänä, mutta kuten eräs nuiva kotkalaissuunnistaja kerran Amarillon jonossa totesti "pakkohan se on ryypätä kun on kipeänä".
Huome ois tarkotus järkätä jonninlaiset tuparit sivistyneessä hengessä. Katellaan urheiluruutu ja käyään nukkuun. Jepjep.
1 kommentti:
tääl ei tapahu mitää
Lähetä kommentti