Hola!
Huomenissa eli siis Maanantaina 27.7 tarjolla Vehkalahdella (haminassa) kuntoomit Vehkarinteen kartalla. Mie oon ratametsurina ja kun tänää rasteja vein mettään niin kattelin että kyllä siellä suunnistamaan joutuu , voi olla jopa työmiehen maasto vähän. Ratoja väsäilin 4 tsibaletta. Pituudeltaan 1,7 - 6,2 km ja kolmea eri taitotasoa tarjolla. Sinne vaan niiku reenaaman ja sillai. Nastareitakin kiinnostaa!
Kartta : http://www.vehkalahdenveikot.fi/coppermine/displayimage.php?album=7&pos=4
Sijainti : http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?x=3508692&y=6727821&text=Kuntosuunnistus+27.7.&scale=16000&action=link&mode=rasta&lang=FI
A-radan nopeimmalle luvassa palkinto joskus. Eli siis totta hitossa kannattaa osallistua!
Ei mulla muuta , jatkakaa
sunnuntai 26. heinäkuuta 2009
lauantai 18. heinäkuuta 2009
Tossukuolema
En mie hitto tiiä. Melkein , onneks vaan melkein kerkesin luulemaan notta kerrankin sais kirjottaa ihan positiiviseen sävyyn tekstiä. Luojan kiitos ei tällästä haureutta tarvi ollenkaan toteuttaa , jäinhän mie rumasti kakoseks Finillä.
Ekana päivänä tuntu vielä ihan semihyvältä , vaikka tossu olikin raskas. Kyl se kuiteski voittoon riitti ja napsahti kauden eka ja viiminen voitto siinä samalla plakkariin. Toisena päivänä vauhti oli kohillaan , mut sieltä se virhe tuli mettäautopolun mutkan väärinlukemisen seurauksena. 6'30 pummia ja joku kolonen kärkeen turpiin , syletti.
Välipäivänä ei napan lepuuttelu vaunul , käytiin Töken kanssa särkänniemes. Oli saatanan kuuma eikä mitään tullu oikei juotuukkaa , fiksu veto. Kävin ihan niissä hurjissa laitteissakin , vaikka pelotti , on se kauheeta nimittäin tuo huvittelu. Naurakaa nyt siitäki.
Kolospäivänä en tehny yhtään pummia , pari reitinvalintavirhettä kylläkin ja karmeat 47 sekuntia takkiin kärkeä. Ei saatana tälläsil jaloil noi helpoil radoilla pystytä tekemään eroja. Viimosten 3 päivän radat oli niin sysipaskoja suoraan sanottuna , että jopa rr-sarjalaiset ois päässy maalii ilman isompia virheitä.
Nelospäivänä tuli sitten otettua yks hölmö kakkosen koukku kun juoksin rinnerastista ohi ja en saanu itteäni käännettyä takasin , en sitten millään. Tossukuolema oli jo aika lähellä , mutta maalii sentäs kykenin sinnittelee. Viimoselle päivälle jäi huikea minuutti marginaalia kakkosena olleeseen Lapin mieheen , eihän se perkele riittäny.
Viimosena päivänä tuli tossukuolema , rehellinen ja julma. Kun nappasin venäjän speden ykköselle kiinni , aattelin jo keskeyttää kun teki nii häijyä. Kuitenki maalii asti sinnittelin ja hyi helvetti ku voittajaan jäi eroa kokonaiskisas joku femma ja sillee , en oo ees tuloksia jaksan vilkasta ku suoraansanottuna vituttaa. Kakkossijastahan ei ees kokonaiskisas mitää palkintoja jaeta , ihan oikein vaan. Niille jotka sanoo et taso oli sysipaska , olihan se , mutta luulin vielä paskemmaks , nyt joutu tunnustamaan et ei nuo kaverit ainakaan mitään hitaita olleet. Täysi tunnustus Lapin Veikkojen kaverille paremmuudesta.
Täytyy myös tunnustaa , että alas on vajottu. Otin nimittäin satojen pummien kreiviltä turpaan loppusuoraskabas. Ekan päivänä hankin turvallisen sekunnin eron , mut sit ei vaan pystyny enää. En oo jaksan ees soittaa viel Hekelle paljo tuli turpaa , onneks torstain o palkkapäivä. Työt jatkuu sillee aivan normaalisti.
Normaaliudesta poikkeavaa on taas se , että vaikuttas olevan edes toinen sysisynkkä välivuosi sysisysisysisynkässä Haminassa. Ei nimittäin irronnu opiskelupaikkaa , ainoastaan varasijat 14 , 40 ja 600. How cool is that ?
Kattelin tossa viel antin.netistä valokuvaa mikä miusta oli nappastu viimosena päivänä ku istuskelin lähtöä oottelees. Näkymä on kuin huomisaamulta , vähän turvonneen oloinen , parta ajamatta ja katse haahuilee jossain. Kai se o pakko ottaa kaikki ilo irti meripäivistä , ei tässä muutakaan ole.
Ekana päivänä tuntu vielä ihan semihyvältä , vaikka tossu olikin raskas. Kyl se kuiteski voittoon riitti ja napsahti kauden eka ja viiminen voitto siinä samalla plakkariin. Toisena päivänä vauhti oli kohillaan , mut sieltä se virhe tuli mettäautopolun mutkan väärinlukemisen seurauksena. 6'30 pummia ja joku kolonen kärkeen turpiin , syletti.
Välipäivänä ei napan lepuuttelu vaunul , käytiin Töken kanssa särkänniemes. Oli saatanan kuuma eikä mitään tullu oikei juotuukkaa , fiksu veto. Kävin ihan niissä hurjissa laitteissakin , vaikka pelotti , on se kauheeta nimittäin tuo huvittelu. Naurakaa nyt siitäki.
Kolospäivänä en tehny yhtään pummia , pari reitinvalintavirhettä kylläkin ja karmeat 47 sekuntia takkiin kärkeä. Ei saatana tälläsil jaloil noi helpoil radoilla pystytä tekemään eroja. Viimosten 3 päivän radat oli niin sysipaskoja suoraan sanottuna , että jopa rr-sarjalaiset ois päässy maalii ilman isompia virheitä.
Nelospäivänä tuli sitten otettua yks hölmö kakkosen koukku kun juoksin rinnerastista ohi ja en saanu itteäni käännettyä takasin , en sitten millään. Tossukuolema oli jo aika lähellä , mutta maalii sentäs kykenin sinnittelee. Viimoselle päivälle jäi huikea minuutti marginaalia kakkosena olleeseen Lapin mieheen , eihän se perkele riittäny.
Viimosena päivänä tuli tossukuolema , rehellinen ja julma. Kun nappasin venäjän speden ykköselle kiinni , aattelin jo keskeyttää kun teki nii häijyä. Kuitenki maalii asti sinnittelin ja hyi helvetti ku voittajaan jäi eroa kokonaiskisas joku femma ja sillee , en oo ees tuloksia jaksan vilkasta ku suoraansanottuna vituttaa. Kakkossijastahan ei ees kokonaiskisas mitää palkintoja jaeta , ihan oikein vaan. Niille jotka sanoo et taso oli sysipaska , olihan se , mutta luulin vielä paskemmaks , nyt joutu tunnustamaan et ei nuo kaverit ainakaan mitään hitaita olleet. Täysi tunnustus Lapin Veikkojen kaverille paremmuudesta.
Täytyy myös tunnustaa , että alas on vajottu. Otin nimittäin satojen pummien kreiviltä turpaan loppusuoraskabas. Ekan päivänä hankin turvallisen sekunnin eron , mut sit ei vaan pystyny enää. En oo jaksan ees soittaa viel Hekelle paljo tuli turpaa , onneks torstain o palkkapäivä. Työt jatkuu sillee aivan normaalisti.
Normaaliudesta poikkeavaa on taas se , että vaikuttas olevan edes toinen sysisynkkä välivuosi sysisysisysisynkässä Haminassa. Ei nimittäin irronnu opiskelupaikkaa , ainoastaan varasijat 14 , 40 ja 600. How cool is that ?
Kattelin tossa viel antin.netistä valokuvaa mikä miusta oli nappastu viimosena päivänä ku istuskelin lähtöä oottelees. Näkymä on kuin huomisaamulta , vähän turvonneen oloinen , parta ajamatta ja katse haahuilee jossain. Kai se o pakko ottaa kaikki ilo irti meripäivistä , ei tässä muutakaan ole.
sunnuntai 5. heinäkuuta 2009
Sunday remix
Viikon päästä se sitten alkais taas. Nimittäin raastava loppusuoraskabailu finillä - vastassa jälleen kerran Imatran ihmemies , pieni mies , mies kumminkin. Tähän voisin vähän näitä parin viime vuoden tuloksia kertailla. Joka ikinen kerta kun ollaan vetoa lyöty loppusuorista tai rastiviikoista mie oon korjannu potin kotio.
Tosin viimevuonna avuksi oli hankittu Venäjän mafiasta asti risunheilauttaja , nyt tuskin sellaista edes tarvitaan.
Tein aika hyvän ratkasun majotuksen suhteen , asuntovaunu messiin - kaikki tarvittavat löytyy sähköstä veteen ja niinkin turha asia kun televisio.Sen verra opin viimevuotisesta reissusta että eihän sitä tullut mihinkään järjestäjien todella hikiseen pihakämppinkiin lähettyä , vaan Janakkalasta SFC-alueelta paikka, jotain alle 40 €/viikko saunoineen päivineen - kelpaa. Jos joku köyhä on yösijaa vailla , 5 €/yö majoitusta tarjolla , halvempaa ei voi löytyä.
Oon tässä myös miettiny tulevaa syksyä hiukkasen. On se kiva katella kaikkien muitten blogeja ja reenipäiväkirjoja kun suurin osa jengiä painelee yliopistoon - mie vatussina tein ehkä hölmön valinnan ja hain sinne ammatikorkeeseen , jos nyt ees sinne pääsis sisään. Seuraavat 2 viikkoa odotellaan yhtä jännittyneenä kuin viimevuonna Kepardin jälkimainingeissa notta sitä sakkoa mitä ei tullukkaan. Ehkä mie sit vaan löyän itteni syksyllä Kouvolasta, todella pahalta näyttää sen suhteen. Voishaa sitä toki pitää toisenki välivuoden aina yhtä ihanassa Haminassa - not .
Töissä on kans hiton kivaa - ainakin joskus. Se on jännää ku on sellasia päiviä jollon tuntuu että kuolis mielummi ku kaivais vajaan kolmenkyöstin lämmös helvetin kovaa maata lapiolla , ja sit on niitä päiviä ku istutaan koko hiton 8 tuntia ja odotellaan kotiinlähtöä. Välimaastoon sijoittuvia päiviä ei oo nähty - eikä tulla näkemäänkään. Huome pitäs 7.00 alotella viimonen viikko. Haikeeltahan se tuntuu , sentäs kädet aika näpsäkästi ruskettuneet ja tilillä huomattavasti enemmän valuuttaa kuin vuosi sitten tähän aikaan. Itse asiassa en oo ollu yo-juhlien jälkeen koskaan näin "rikas". Tossa firmassa ei oikein suunnistajista tykätä johtoportaan ulkopuolella. Kuulemma ihminen tulee hulluks ku tarpeeks ravaa mettässä karhujen ja susien kanssa kilpaa. Se tästä vielä puuttuski - siis ne elukat.
Nyt ku näin kuulumisia kertaillaan niin sanotaan vielä musiikkipuoleltakin terkkuja. Syyskuun 11.päivä pitäisi ja pitäisi levyn olla äänittämistä vaille valmis , eli siis eihän tässä mitään hätiä ole. On sen verta timanttisia biittejä tullut käpälöihin viimeaikoina , että ihmeitäkin voi sattua. Siitä lisää sitten joskus. Kahtellaan
Tosin viimevuonna avuksi oli hankittu Venäjän mafiasta asti risunheilauttaja , nyt tuskin sellaista edes tarvitaan.
Tein aika hyvän ratkasun majotuksen suhteen , asuntovaunu messiin - kaikki tarvittavat löytyy sähköstä veteen ja niinkin turha asia kun televisio.Sen verra opin viimevuotisesta reissusta että eihän sitä tullut mihinkään järjestäjien todella hikiseen pihakämppinkiin lähettyä , vaan Janakkalasta SFC-alueelta paikka, jotain alle 40 €/viikko saunoineen päivineen - kelpaa. Jos joku köyhä on yösijaa vailla , 5 €/yö majoitusta tarjolla , halvempaa ei voi löytyä.
Oon tässä myös miettiny tulevaa syksyä hiukkasen. On se kiva katella kaikkien muitten blogeja ja reenipäiväkirjoja kun suurin osa jengiä painelee yliopistoon - mie vatussina tein ehkä hölmön valinnan ja hain sinne ammatikorkeeseen , jos nyt ees sinne pääsis sisään. Seuraavat 2 viikkoa odotellaan yhtä jännittyneenä kuin viimevuonna Kepardin jälkimainingeissa notta sitä sakkoa mitä ei tullukkaan. Ehkä mie sit vaan löyän itteni syksyllä Kouvolasta, todella pahalta näyttää sen suhteen. Voishaa sitä toki pitää toisenki välivuoden aina yhtä ihanassa Haminassa - not .
Töissä on kans hiton kivaa - ainakin joskus. Se on jännää ku on sellasia päiviä jollon tuntuu että kuolis mielummi ku kaivais vajaan kolmenkyöstin lämmös helvetin kovaa maata lapiolla , ja sit on niitä päiviä ku istutaan koko hiton 8 tuntia ja odotellaan kotiinlähtöä. Välimaastoon sijoittuvia päiviä ei oo nähty - eikä tulla näkemäänkään. Huome pitäs 7.00 alotella viimonen viikko. Haikeeltahan se tuntuu , sentäs kädet aika näpsäkästi ruskettuneet ja tilillä huomattavasti enemmän valuuttaa kuin vuosi sitten tähän aikaan. Itse asiassa en oo ollu yo-juhlien jälkeen koskaan näin "rikas". Tossa firmassa ei oikein suunnistajista tykätä johtoportaan ulkopuolella. Kuulemma ihminen tulee hulluks ku tarpeeks ravaa mettässä karhujen ja susien kanssa kilpaa. Se tästä vielä puuttuski - siis ne elukat.
Nyt ku näin kuulumisia kertaillaan niin sanotaan vielä musiikkipuoleltakin terkkuja. Syyskuun 11.päivä pitäisi ja pitäisi levyn olla äänittämistä vaille valmis , eli siis eihän tässä mitään hätiä ole. On sen verta timanttisia biittejä tullut käpälöihin viimeaikoina , että ihmeitäkin voi sattua. Siitä lisää sitten joskus. Kahtellaan
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)