Uneton Savossa

50 päivää. Tuon verran on aikaa tekstien kirjoittamiseen ja koukkujen hiomiseen. Pikkuhiljaa alkaa ideat muotoutumaan lopullisiksi päässä ja seuraavan askeleen ottaminen on lähempänä kuin koskaan. Tässä mie nyt sitten istun edelleen pohtimassa paria helvetin simppeliä lainia ja niiden korjauksia, kello yksi yöllä. Herätykseen olis reilu 7 tuntia aikaa , voi perhana että osaa olla taas hankalaa. Uutta kerrotavaa voin paljastaa sen verta , että jopa suunnistus.nettiin asti päätynyt "Suunnistan" tulee löytymään uudelleen äänitetynä tulevalta julkasulta. Sitä odotellessa. Kuulin Ollilta jotain huhua että olisivat Finilläkin soittaneet, rajua toimintaa sanon ma.



Töitä olis vielä 8 päivää jälellä, sit mie heittäydyn kesälomalle suunnistamaan ja tekstien pariin. Eipä oo paljon kuntoomeillekaan ehtinyt duunien ohessa, juosten on kaikki reenit tullut tehtyä rinkeleiden jälkeen. Eiköhän nää jalat ala viimeistään mannassa taas toimimaan , toisaalta ei miulla oo kiirus mihinkään, aikaa on.

Ei auta, pakko tuo rivi on kai valmiiksi saada ennenkun nukkumaan uskaltaa käydä.....

Kovaa tulosta

Terveisiä toimiston nurkista. Siel mie oon jo kuukauden kyykkiny, välil tosi hektisii päivii ja vitutuksen rajamailla olemista mutta taas toisiaan ruuhkan tsiigailua ikkunasta ja netin selailua. Vaihtelua siis on.

Mie oon löytänyt kyllä itestäni kuukauden aikana uuenlaisen puolen. Asiakaspalvelu onkin mukavaa ja palkitsevaa touhua. Vaikkakin välillä aasiakkaat pistävät pienen ihmisen koville, on toisinaan ihmisen vilpitön kiitos äärimmäisen hieno palkinto. Kuukaus vielä töitä ja sitten toinen mokoma lomaa ennen opintojen jatkumista. Jos siinä vaikka...

Oli Juko , kulku taas jotain ihan älytöntä miun tasolle . Virheetki tietyst sen mukasia. Kattelin notta 7 kilsan kohalla olin ottanu takkii keulamieheltä 9 minuuttia ja vääntänyt sellase 4-5 min virhettä.

Etenkin alussa ykkösrastin separointi veti mieltä matalaks. Oli valtava yllätys jälkeenpäin kun kuulin väliaikaan nostaneeni lähes sata pykälää. Kuulemma oli isäukkoki innostunu kisapaikalla sanomaan että poika tekee hienoa suoritusta.

Ei ois pitäny isäukon innostua, nähtiihä se jo mitä siin kävi kun Fincken Pekka köpötteli koppien välistä oottelee Annia maaliin. Oma suoritus lähti täysin lapasesta just ton 7 kilsan välärin jälkeen, pari täysin älytöntä virhettä ja sitten vielä piti Norskia peesailla. Sen yhen kerran kun annoin jonkun toisen tehdä ajatustyötä ja ite keskityin vaan juoksuun tuli jäätävä pummi. Vituiks män. Yritin katella tuttuja metässä, muttei ees Eeroa näkyny. Missä lie ollu piilossa. Muuten juko oli hieno kokemus, etenki lauantaina päivällä kun sai YLE:n toimittajien kanssa tehä duunia ja nähä miten ne oikeesti on pihalla suunnistuksesta. Toisaalta nää oli nuoria niin annettakoon se anteeks.

Kisatauolla tässä ollaan. Jukon jälkeen pari viikkoa sairastelua, viime viikonloppuna tuli veettyä nastarit jalkaan ja koejuostua rata Rinkelirasteilla. Hyi hitto miten pahalta tuntu. Siin sit veettii Meissin kans kuulutukset ja haastikset pari päivää läpi paarmojen säestäminä. Perussettii. Seuraavaa starttia saa varmaan ootella elokuuhun asti jos vielä sillonkaa. Nyt mie tyydyn tekee hyvää reeniä ja kirjottelee tekstejä

Oon kuullu huhuu vähä sielt sun täält et Sininen Ylivoima ois palaamassa studioon vielä tän vuoden puolella. Likaset huhut kertoo myös että studioaikataulu on lyöty lukkoon ja biisejä väännetään ahkerasti. Lisäks jonninlaisesta julkasusta on ollut liikkeellä jotain spekulaatiota. Eissaatana kuka sellasta jaksais kuunnella ?

Tähän loppuun vielä pieni pätkä suuren mestarin muistolle. Sp jo veti blogissaan sellasen muistopuheen että mie tyydyn vaan toteamaan seuraavasti: Tero 8 v hiihtäjä, urheiluhullu ja Trondheim 1997. Veti tänään tosi apeaksi mielen töissä kun kuulin. Saatto olla että pari asiakasta ei saanu parasta mahollista palvelua. Media on peto, jonka riepottelussa lapsuuteni sankari oli liiaksi asti. Vattu sanon ma.