Elämä on lyhyt ja siitä pitää nauttia.
Mahtipontinen aloitus ei pohjusta millään tavalla tämänkertaista tekstiä. Alotin tossa perjantaina tämän kesän duuniputken huoltohommissa, ens kuussa vaihetaan sitten saman firman sisällä siisteihin sisähommiin respaan. Siihen mennessä onkin ehtinyt polttamaan ihonsa lukemattoman monta kertaa. Kun ei opi niin ei opi.
Mitäs muuta, paljon frisbeegolfia ja vähän suunnistusta. Kroppa tuntuu tällä hetkellä hyvältä, enkä mie oikein tohtis runtata sitä paskaan jamaan alottamalla nyt himoreeniä, eikä se oikeastaan edes kannatakkaan. Tasan oon suunnistamassa käyny yksissä kisoissa, sillonkin vähän kipeänä tuli käytyä rykäsemässä. Jos sitä vaikka viime syksyn sm-keskarin maastoihin menisi kansallisiin (jos ne nyt siellä ovat edes).
MM-kisabiisiprokkiskin on nyt ohi. En voi sanoa onnellisesti, en mitenkään. Jos nyt saisin valita, voisin rehellisesti sanoa kiitos ei, tietäen kaiken stressin ja muun mitä tuo on mukanaan tuonut. Alkoi jo nimittäin vaikuttamaan koko projekti yhtyteen sisäisiin suhteisiinkin. Tämä siis on minun linjani, eikä edusta mitenkään SY:n virallista linjaa. Äänitykset olivat vaikeimmat ikinä, suurimmilta osin meistä riippumattomista syistä. Meinasin jo heittää hanskat tiskiin ja lähteä kotiin vetämään pää täyteen viinaa kesken touhun, koska vitutti niin rajusti. Vituttaa edelleen, mutta ei niin rajusti välttämättä. Kyseistä biisiä en kuuntele ollenkaan, ehkä sitten kun pitää alkaa keikkaa varten sanoja taas makustelemaan. Ehkä tässä on samanlaista tunnelmaa kun Iso-H:lla lätkäbiisin jälkeen - ne tietää ketkä tietää.
Kesän jälkeen (jos rahaa nyt sattuu olemaan) alan keräämään omaa laitteistoa kasaan, ettei vastaavaa pääse enää ikinä tapahtumaan. Jos sen soololevyn saisi aikaseksi vielä joskus, eihän edellisestä ole aikaa kun vasta 6 vuotta. Saas nähdä tuleeko SY:ltä pitkään aikaan mitään, ainakin itsellä on paha krapula tuosta kisabiisistä päällä. Ei ole oikein meikäläisen juttuja kuunnella kisoissa kun tuntemattomat tulee kehumaan ja kyselemään. Kaikki tarvittava tieto on netissä, ettikää sieltä perkele! Mie vaan teen musaa, ne on eri jantterit kun siitä jauhaa ja ihmettelee. Helvetin helppoa se on, senkun vaan taustat netistä kovalla rahalla ja pää jauhamaan tekstiä. Miulla tulee tänä vuonna 10 vuotta täyteen räp-musiikin parissa, mutta oon täysin sitä mieltä että oon vieläkin sysipaska amatööri, paskaako siinä.
Mutta on sitä posiitivisuuttakin. Musiikkivideon kuvaukset oli todella mainiota touhua. Siinä sitten Meissin ja Mikkolan Timon kanssa päivä vietettiin Kangasalla saaden kasaan toivottavasti hyvää materiaalia, sen näkee sitten myöhemmin. Savonlinnassa on siis kokonaisuutena kaikki ihan ok. Viimeinen viikko oli aivan mahtavaa meininkiä hyvällä porukalla. Enkä tarkota nyt päätöntä ryyppäystä ja rellestystä, vaan oikeasti hienoa ajanviettoa ja leppoisaa touhua. Sääli että kohta taas kaupungista poistuu paljon ihmisiä joiden kanssa voisi viettää enemmänkin aikaa. Noh, sellasta se elämä vaan on.
MM-kisaviikolla tuskin tulen suunnistamaan rastiviikkoa, vaikka virallisilla MM-kisasivuilla niin seisookin. En taida viitsiä ottaa töistä palkatonta lomaa moisen takia, toiset kun joutuvat tekemään töitä kesällä elääkseen läpi talven, sen sijaan että kiertäisi maita ja mantuja rastiviikkojen sun muiden muodossa. Kyllähän se suunnistus, mutta kun ei vaan jaksa mukahauskaa hypeä ja jutustelua yhdestä perhanan biisistä tai muustakaan. Oonpas mie taas ilkee ja negatiivinen, hohhoijjakkaa.
Nähdään Jukolassa mutta puhutaan vaikka avaruusaluksista tai naisista. Aivan sama miulle, oon kuitenkin mukana täydellä sydämellä.
"Im outy tell these people something they dont know about me"
Mahtipontinen aloitus ei pohjusta millään tavalla tämänkertaista tekstiä. Alotin tossa perjantaina tämän kesän duuniputken huoltohommissa, ens kuussa vaihetaan sitten saman firman sisällä siisteihin sisähommiin respaan. Siihen mennessä onkin ehtinyt polttamaan ihonsa lukemattoman monta kertaa. Kun ei opi niin ei opi.
Mitäs muuta, paljon frisbeegolfia ja vähän suunnistusta. Kroppa tuntuu tällä hetkellä hyvältä, enkä mie oikein tohtis runtata sitä paskaan jamaan alottamalla nyt himoreeniä, eikä se oikeastaan edes kannatakkaan. Tasan oon suunnistamassa käyny yksissä kisoissa, sillonkin vähän kipeänä tuli käytyä rykäsemässä. Jos sitä vaikka viime syksyn sm-keskarin maastoihin menisi kansallisiin (jos ne nyt siellä ovat edes).
MM-kisabiisiprokkiskin on nyt ohi. En voi sanoa onnellisesti, en mitenkään. Jos nyt saisin valita, voisin rehellisesti sanoa kiitos ei, tietäen kaiken stressin ja muun mitä tuo on mukanaan tuonut. Alkoi jo nimittäin vaikuttamaan koko projekti yhtyteen sisäisiin suhteisiinkin. Tämä siis on minun linjani, eikä edusta mitenkään SY:n virallista linjaa. Äänitykset olivat vaikeimmat ikinä, suurimmilta osin meistä riippumattomista syistä. Meinasin jo heittää hanskat tiskiin ja lähteä kotiin vetämään pää täyteen viinaa kesken touhun, koska vitutti niin rajusti. Vituttaa edelleen, mutta ei niin rajusti välttämättä. Kyseistä biisiä en kuuntele ollenkaan, ehkä sitten kun pitää alkaa keikkaa varten sanoja taas makustelemaan. Ehkä tässä on samanlaista tunnelmaa kun Iso-H:lla lätkäbiisin jälkeen - ne tietää ketkä tietää.
Kesän jälkeen (jos rahaa nyt sattuu olemaan) alan keräämään omaa laitteistoa kasaan, ettei vastaavaa pääse enää ikinä tapahtumaan. Jos sen soololevyn saisi aikaseksi vielä joskus, eihän edellisestä ole aikaa kun vasta 6 vuotta. Saas nähdä tuleeko SY:ltä pitkään aikaan mitään, ainakin itsellä on paha krapula tuosta kisabiisistä päällä. Ei ole oikein meikäläisen juttuja kuunnella kisoissa kun tuntemattomat tulee kehumaan ja kyselemään. Kaikki tarvittava tieto on netissä, ettikää sieltä perkele! Mie vaan teen musaa, ne on eri jantterit kun siitä jauhaa ja ihmettelee. Helvetin helppoa se on, senkun vaan taustat netistä kovalla rahalla ja pää jauhamaan tekstiä. Miulla tulee tänä vuonna 10 vuotta täyteen räp-musiikin parissa, mutta oon täysin sitä mieltä että oon vieläkin sysipaska amatööri, paskaako siinä.
Mutta on sitä posiitivisuuttakin. Musiikkivideon kuvaukset oli todella mainiota touhua. Siinä sitten Meissin ja Mikkolan Timon kanssa päivä vietettiin Kangasalla saaden kasaan toivottavasti hyvää materiaalia, sen näkee sitten myöhemmin. Savonlinnassa on siis kokonaisuutena kaikki ihan ok. Viimeinen viikko oli aivan mahtavaa meininkiä hyvällä porukalla. Enkä tarkota nyt päätöntä ryyppäystä ja rellestystä, vaan oikeasti hienoa ajanviettoa ja leppoisaa touhua. Sääli että kohta taas kaupungista poistuu paljon ihmisiä joiden kanssa voisi viettää enemmänkin aikaa. Noh, sellasta se elämä vaan on.
MM-kisaviikolla tuskin tulen suunnistamaan rastiviikkoa, vaikka virallisilla MM-kisasivuilla niin seisookin. En taida viitsiä ottaa töistä palkatonta lomaa moisen takia, toiset kun joutuvat tekemään töitä kesällä elääkseen läpi talven, sen sijaan että kiertäisi maita ja mantuja rastiviikkojen sun muiden muodossa. Kyllähän se suunnistus, mutta kun ei vaan jaksa mukahauskaa hypeä ja jutustelua yhdestä perhanan biisistä tai muustakaan. Oonpas mie taas ilkee ja negatiivinen, hohhoijjakkaa.
Nähdään Jukolassa mutta puhutaan vaikka avaruusaluksista tai naisista. Aivan sama miulle, oon kuitenkin mukana täydellä sydämellä.
"Im outy tell these people something they dont know about me"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti