perjantai 25. kesäkuuta 2010

Persona non grata

Jotta tää miun blogi ei liian aurinkoiseks niin voitas kertoa vähän tästä juhannuksesta, taino perkele - otsikkohan kertoo jos kaiken merkittävän.

Alotin juhannuksen vieton jo torstaina töiden merkeissä ja väänsin roskakuskin repsikkana kyöstituntisen päivän maksimisykkeillä. Pidin kelloa ranteessa ja kellotin kävelyt mitä tuli kaduilla - femmatuntinen "vaellus" siitä tuli.

Tänään nukuin sopivasti yli kahteentoista ettei vaan viinakauppaan olisi tehny mieli mennä. Tämä taas otsikossa mainittavan syyn takia, yksin en ole koskaan juonut enkä perkele juo. Päädyin ratkaisuun olla mahdollisena kuskina molemmat päivät. Kolmen maissa nimeltämainitsematon suunnistaja soittaa Himokselta, the tumu on vahva ja meininki sen mukainen. Hyvä että edes jollakin on elämässä hauskaa. Saatto jopa olla tän juhannuksen viimonen ihmiskontakti , sekin puhelimitse.


Eikä siinä vielä kaikki - unohin nimittäin ilmottautua rastiviikoille ajoissa, ja noita jälki-ilmo maksuja ei vaan pysty maksamaan eli väliin jää. Eipä enään tunnu tässä yhtään. Kai sitä vois vielä tänään uuperissa käydä purkamassa oloa.

Torstaina ois mahollista että alkais 2 kk duunit. VeVen toiminnanjohtaja A.Tilli soitti tossa pari viikkoa sitten ja pyys työhaastatteluun vaikken ollu edes hakemusta laittanut. Nyt oli kuulemma kokouksessa ollut asiasta puhetta ja miun lisäks 1 hakija, mutta se pystyis vasta alottamana elokuussa. Pelkään parasta ja odotan pahinta.

Viime vkl oli kohtuullinen , tuli käytyä myötätuulirockissa marinoitumassa kun toiset rämpivät jossakin suunnistuskisoissa. Korpiklaani oli kova, vesisade ei. Sunnuntaina rapulan iskiessä todellisuus pamahti vasten kasvoja - ei helpottanut.

Valittelun mestari jatkaa juhannusta katsoen elokuvia ja haaveillen vuosista 2005-2009

torstai 17. kesäkuuta 2010

Penkkiurheilijan kulta-aikaa

Sitä se nytten on. Telkkarista tulee turhanpäiväiset jalkapallon mömmön kisat , eli aikuiset miehet potkii palloa 90 minuuttia ja hyvällä tuurilla matsissa tehdään 1 maali. Hohhoijjaa sanon ma.

Tulee sieltä suunnistustakin tänä viikonloppuna kiitettävästi, ja pääsen iteki sitä mukavasti seuraamaan. Oliko luksusta katella tänään tuota maailmancupin osakilpailun nettilähetystä - oli toteutus jotain ihan muuta kun urheilukanavan "suunnistuslähetyksissä". Kerrankin kiitos ylelle.

Jukolaakin pääsee tällä kertaa seuraamaan kotisohvalta. Ei tässä mitään vammoja ole , vain korvien välissä. Rehellisesti sanottuna kun on muutenkin vaikeaa ollut tässä ja sitten vedetään lupaus pois ja "nostetaan" joukkuetta ylemmäs ilman vaihtoehtoja keittää helposti pahassa tilanteessa yli. Kuitenkin tässä oltiin jo ehditty innostumaan siitä avauksesta ja paineettomasta juoksusta niin sitten lyödään täyslaidallinen pari päivää ennen h-hetkeä. Kiitos ei. Hetken ajattelin että ilmestyn Kallena paikalle tunti ennen osuutta ja vedän väärän seuran väreissä osuuden, mutta kotona seuraaminen lopulta voitti , niin pahaa kun se tekeekin jäädä pois vuoden suurimmasta suunnistustapahtumasta ja olla kokematta legendaarinen Kytäjä.

Entäs sitten pidemmät vaikutukset ? Varmaan sanomattakin selvää että tämän vuoden loput viestit jäävät väliin , eipä sillä että miuta tämän temppuilun jälkeen mihinkään valittaisiin, mutta parempi pelata varman päälle. Muita vaikutuksia saa nyt jäädä odottamaan , kai tästä jotain sanktioitakin tulee niskaan.

Ei mut täs kerettiinkin innostumaan taas reenaamisesta, kiitti mie lähin lomille lomps!

sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Yskivän potkurin paluu

Paljon on vettä ehtinyt virtaamaan Summanjoessa viimeisimmän blogipäivityksen jälkeen ja tulee varmaan virtaamaankin, ellei nyt joku omapäinen hullu patoa koko shaibaa ja estä veden liikkumista.

Vietin tossa viime viikon kivasti Turussa pääsykokeitten parissa ja tulihan siinä käytyä vähän lenkilläkin. Aloitin lenkkeilyn kivasti Tiistai-aamuna Turun keskustassa ilman minkäänlaista karttaa. Tavoitteena oli löytää pääsykoepaikalle ja tavoitteeksihan ko homma loppupeleissä myös jäi. Kiertelin siinä sitten vähän missä sattuu , opastin pari turistia (joilla jopa oli kartta!) ja törmäsin myös valtavaksi yllätyksekseni erääseen Vehkalahtelaiseen urheiluvaikuttajaan.

Tiistai-iltana kävin vielä yrittämässä suunnistustakin kuntoomeilla Parmaharjussa - laihoin tuloksin. Lähin yrittämään 8:n kilsan rataa ja loppupeleissä pääsin ehkä jonkun 4,5 kilsaa kunnes tuli pakottava tarve kävellä pois. Voimat hävis taas kerran totaalisesti yllättäen ja täyty kävellä nopein askelin tulospalvelun ohi, no comments.

Torstaina sitten tuli päästyä pääsykokeeseen asti ja tein omasta mielestäni kauden ehdottomasti parhaan suorituksen. Matemaattis-loogisessa osiossa silmät rupes kiilumaan kun huomasin miten vuoden "ahkerasta" opiskelusta onkaan ollut hyötyä ja niistin nörttitehtävistä 100 % varmuudella täydet pongot. Muutenkin naatiskelin koko parituntisen urakan ja poistuin hyvin mielin - unohdettuani toki aurinkolasit koetilaan.

Skippasin suosiolla viikonlopun paskareissut jälleen kerran ja suuntasin ajatukset sunnuntain Luumäen kisaan. Tänään sitten oli kiva lähteä kisoihin betonisarjaa jyystelemään ja ottamaan rastit haltuun. Hauskuus kuitenkin loppui viimeistään siinä vaiheessa kun mallikartta rävähti eteen. Rehellisesti sanottuna ensimmäinen miete päässä oli "hyi helvetti". Suota ja risua riitti vaikka kaverille jakaa , lisäksi muutamassa paikassa tuli oltua kartoittajan kanssa jyrkästi eri mieltä kasvillisuuden kuvaamisesta.

Itse suoritus oli väkisin väännettyä heikkotasoista etenemistä. Jo alkuverkassa alko pistämään samaan paikkaan kun jo niin useasit tänä vuonna kisoissa ja se teki etenemisestä entistä vaikeampaa. En käyttäny yhtään tiekiertoa, olin pölvästi ja kun vielä lopussa otin neliminuuttisen virheenkin,oli sijoitus lopulta vasta 4.s . Ei siinä muuten mitään, mutta Sepe otti miusta nihkeät 18 sekunnin savut - ja sekös kyrsii.

Siinä sitten kisan jälkeen oli vähän palaveeria ja sain puhuttua itelleni 3.s joukkueen avaajan paikan. Oishan sitä ollu varmaan paikkaa 2:n lyhyellekin pätkälle, mutta mie oon juossu niitä pätkiä aina ja halu on kova kokeilla jotain uutta. Nyt sitten lähdetään avaamaan jossain sijoilla 350 paikkeilla ja tavoitteena on tulla numeroa paremmin vaihtoon. Siinä sitten onkin sitä tekemistä ihan tarpeeksi meikäläiselle.

Viikon levy : Notkea Rotta - Notkea Maa


Alla nykyinen minä , 60 kg. Alotin tukasta painon pudotuksen